Sivut

tiistai 31. lokakuuta 2023

Pahiksettomat pahislaulut

Halloween on jälleen täällä. Viime vuonna kirjoitin tähän aikaan top-listan Disneyn pahislauluista. Tällä kertaa julkaisen top-listan pahiksettomista pahislauluista. Eli sellaisista pahislauluista, joissa itse pahis ei laula. Tässä on kyllä myös muutama laulu, jossa pahis laulaa toisesta pahiksesta, mutta ei sillä ole väliä niin kauan kun laulun kohteena oleva pahis ei laula ollenkaan koko laulun aikana. Nyt on hyvä hetki päästää teidät katsomaan mitä lauluja olen valinnut listalleni.



Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia




10. Bring back a legend/Pahuus palaa tänne

Ushari on kertonut Janjan klaanille, että heillä olisi mahdollisuus jutella Scarin kanssa. Rafikia ja Makinia vakoilleet skinkit saivat selville, että Scarin saa ilmestymään tulivuoren tulesta bakora-sauvan ja Kionin karjaisun avulla. Kaikki tietävät jo millainen Scar on, joten siksi häntä ei kuvailla ollenkaan tämän laulun aikana. Vaikka tämä laulu onkin tässä listauksessa viimeisenä, niin siitä huolimatta tässä ei ole kovinkaan paljon huonoja puolia. Mitä hyviin puoliin tulee, niin niitä ovat ainakin rytmi, toteutus ja tunnelma.


9. Ghost of the mountain/Haamu tän vuoren

Leijonakaartin ja Makinin ollessa matkalla Elämänpuulle Bunga putoaa alas kalliolta. Yhtäkkiä paikalle ilmestyy kultapandoja, jotka maalaavat Bungan ja kutsuvat tätä nimellä Sonnesen Kuhn. Makini ja kaartilaiset ihmettelevät tilannetta, kunnes kultapandojen johtaja Domog kertoo heille vuoren haamusta, jonka taivaalta tuleva valittu voittaisi. Kultapandat näkivät Bungan putoamisen, joten siksi he pitävät häntä valittunaan. Parasta tässä laulussa on se miten haamua kuvaillaan, minkä lisäksi pidän siitä, että kultapandojen pelko vuoren haamua kohtaan tulee hyvin esille. Ainoa huono puoli tässä laulussa on se, että haamun henkilöllisyyttä ei paljastettu laulussa, vaan vasta myöhemmin jakson aikana. 


8. Heffalumps and woozles/Möhköfantit ja tärpät

Tiikeri on juuri varoittanut Nalle Puhia möhköfanteista ja tärpistä, jotka vievät kaiken hunajan. Siksi Puh alkaakin samantien vahtia hunajavarastoaan, kunnes nukahtaa ja näkee unta möhköfanteista ja tärpistä. Tämä laulu tapahtuu siis Puhin unen aikana. Pidän siitä miten siirtymä Puhin uneen on tehty, minkä lisäksi pidän laulun rytmistä. Vaikka tämä laulu ei erityisen pelottava olekaan, niin silti se aiheuttaa jonkin verran kylmiä väreitä. Lapsista laulun tunnelma tuntuu varmasti pelottavammalta kuin aikuisista. Tosin en muista, että olisin pelännyt lapsena tätä laulua tai laulun aikana tapahtuvia asioita.


7. Beware the Zimwi/Nyt pelätä Zimwiä saa

Eräänä yönä Rafiki kertoo Jylhämaassa asuville lapsille tarinan pelottavasta olennosta nimeltä Zimwi. Laulun aikana Rafiki kertoo miltä Zimwi näyttää ja mitä kaikkea se oikein tekee. Vaikka Zimwi paljastuikin pelkäksi mielikuvituksen tuotteeksi, niin pidän siitä miten sitä on kuvailtu tämän laulun aikana. Zimwiä ei näytetä laulun aikana kunnolla, mutta varjokuvat tuovat olennon kauheuden osittain esille. Yksi asia, mikä korostaa osittain tämän laulun pelottavuutta on se, että Rafikia Leijonakaartin suomenkielisessä versiossa dubannut Jukka Rasila on laulanut tämän laulun creepyllä äänellä.


6. The Backson/Pahko-laulu

Puh on löytänyt Risto Reippaan kirjoittaman lapun, mutta ei osaa lukea sitä. Siksi Puh meneekin tapaamaan Pöllöä ja kysyy tältä mitä lapussa oikein lukee. Pöllö ei ole omista sanoistaan huolimatta se penaalin terävin kynä, joten hän ei lue lappua oikein. Kaikki luulevat, että Risto on joutunut kauhean Pahko-nimisen vihollisen sieppaamaksi. Pidän siitä miten laulun tapahtumia kuvataan Ihaan väliaikaisena häntänä toimivan liitutaulun kautta, sillä se lisää laulun mielikuvituksellisuutta. Tosin mielikuvituksellisuus paljastuu osittain todellisuudeksi Nalle Puhin elokuvan lopputekstipätkässä, jossa Pahko esiintyy. 


5. Poa the destroyer/Poa tuhoaja

Besthe haluaisi ystävystyä Elämänpuulla asuvien eläinten kanssa, mutta aiheuttaa pelkoa suuren kokonsa vuoksi. Pingviini nimeltä Pinguino alkaa kutsua Bestheä nimellä Poa tuhoaja ja laulaa tämän laulun. Poa-nimi tulee Besthen käyttämästä poa-sanasta, jonka hän sanoo aina silloin kun näkee jotain omasta mielestään siistiä, kuten jäällä liukuvia pingviinejä. Hauskinta tässä laulussa on se, että vaikka Bestheä kuvataankin ilkeänä olentona, niin katsojat tietävät koko ajan, ettei Besthe ole oikeasti sellainen, sekä sen, ettei hänen oikea nimensä ole Poa. Hyviä asioita tässä laulussa ovat sen rytmi ja Pinguinon tanssiliikkeet. 


4. We don't talk about Bruno/Me ei mainita Brunoo

Tällä laululla on edellisen laulun kanssa yhteistä se asia, että pahis, josta laulussa lauletaan ei ole oikeasti paha. Tosin sillä erotuksella, että Brunon oikea luonne selvisi katsojille vasta myöhemmin Encanton aikana. Tuon asian lisäksi Brunon pahaa puolta lieventää se, että Isabela laulaa Brunosta positiiviseen sävyyn. Parhaimmat asiat laulussa ovat sen toteutus ja lopun kuoro-osuus, jossa kaikki laulavat omia osuuksiaan päällekkäin. Niiden lisäksi pidän myös Camilon soolo-osuudesta ja laulun rytmistä. Laulu on parempi englanniksi.


3. Cruella de Vil

Roger alkaa laulaa vaimolleen Anitalle tämän vanhasta koulutoverista nimeltä Cruella de Vil. Laulussa Roger kuvailee Cruellaa kauheaksi noidaksi ja vampyyriksi. Anita ei kuitenkaan usko rakkaan vanhan ystävänsä olevan paha. Cruella tekee pikavisiitin pariskunnan kotiin laulun keskivaiheilla ja silloin hänen luonteensa tuodaan hyvin esille. Hauskinta Cruellan vierailussa on se, että Roger soittaa sen aikana laulun säveltä asunnon yläkerrassa olevalla pianolla. Parasta tässä laulussa on äänensävy, millä Roger laulaa. Lisäksi pidän laulun sävellyksestä ja karmivasta tunnelmasta.


2. The mob/Hyökätään

Hirviö on päästänyt Bellen pois linnasta tapaamaan isäänsä Mauricea. Päästyään perille Belle saa tietää, että hänen on mentävä naimisiin Gastonin kanssa, jos ei halua isänsä joutuvan mielisairaalaan. Belle ei suostu Gastonin vaimoksi, mutta hän ei myöskään halua lähettää isäänsä mielisairaalaan. Maurice oli kertonut kyläläisille, että Hirviö oli vanginnut Bellen ja Belle todistaa isänsä sanat todeksi näyttämällä Hirviön kaikille taikapeilin kautta. Gaston alkaa samantien laulaa Hirviön kauheudesta ja määrää kaikki kylän miehet mukaansa hyökkäämään linnaan, jossa Hirviö asuu. Sitä ennen Gaston lukitsee Bellen ja Mauricen kellariin, jotta nämä eivät pääsisi varoittamaan Hirviötä. Kukaan ei nimittäin uskonut Bellen sanoja siitä, että Hirviö on oikeasti kiltti. Tämä on tässä listauksessa jo kolmas laulu, jossa pahis, josta lauletaan ei ole oikeasti paha. Pidän tässä laulussa siitä, miten Hirviötä kuvaillaan, sekä siitä, että kyläläisten pelko Hirviötä kohtaan tulee aidosti esille. Laulu on parempi suomeksi. 


1. Big bad Kenge/Kurja Kenge

Scar ja muut Jylhämaan viholliset yrittävät keksiä keinon, millä estäisivät Leijonakaartia tulemasta koko ajan heidän ilkeiden suunnitelmiensa tielle. Ushari kertoo muille tuntemastaan varaanista nimeltä Kenge, joka pystyisi hidastamaan Leijonakaartia. Tämän laulun aikana Ushari kertoo kaikille millainen Kenge on. Pidän tässä laulussa eniten tavasta, jolla Kengeä kuvaillaan. Lisäksi pidän laulun rytmistä ja toteutuksesta. Myös sanoitukset ovat onnistuneet hienosti. Sekä suomeksi, että englanniksi. Molemmat versiot ovat yhtä hyviä, vaikka olenkin kuunnellut tätä laulua enemmän suomenkielisenä.


Siinä oli lista Disneyn pahislauluista, joissa itse pahis ei laula (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Tulevista postauksista kerron sen verran, että menen marraskuussa katsomaan Pieni merenneito musikaalia ja kirjoitan siitä tänne blogiin postauksen sitten kun olen nähnyt sen. Olen maininnut muutaman kerran, että arvostelisin loppuvuoden aikana myös yhden näytellyn Disney-sarjan Leijonakaartin lisäksi. Aloitan sarjan katsomisen tällä viikolla tai ensi viikon aikana. Julkaisen arvostelun sarjan ensimmäisestä tuotantokaudesta ennen joulukuuta. Nyt kun joulukuu tuli puheeksi, niin paljastan joulutarinasta sen verran, että siinä on tällä kertaa aiheena vanha Disney-elokuva. En paljasta mikä se on, mutta jos olette lukeneet elokuun viimeisen postauksen, niin tiedätte, että aion tehdä adjektiivitarinan. Tarvitsen tarinaani 45 adjektiivia, joiden kirjoittamiseen teillä on aikaa 30.11. asti. Ne adjektiivit laitetaan tämän postauksen kommentteihin. 

Eipä siis enää muuta kuin oikein hyvää halloweenia teille kaikille. Kertokaa pukeudutteko tänä halloweenina joksikin hahmoksi. Jos pukeudutte, niin mikä hahmo olette? Minä olen Murjottava Myrtti. Myrtistä minulle tuli mieleen toinen kysymys. Mihin Tylypahkan tupaan sinä kuulut? Minä olen Puuskupuh.

maanantai 30. lokakuuta 2023

Elion ensi-ilta siirtyy

Seuraavan postauksen piti alunperin ilmestyä vasta huomenna, mutta luin hetki sitten uutisia ja siellä tuli vastaan yksi juttu, mistä aion nyt kirjoittaa. Kuten otsikko jo kertookin, niin Pixarin tulevan Elio elokuvan ensi-illan ajankohta lykkääntyy. Elokuvan oli tarkoitus saada ensi-iltansa vuoden 2024 keväällä, mutta ensi-ilta siirtyi eteenpäin yli vuodella. Elion voi siis katsoa valkokankaalta vuoden 2025 kesällä. Seuraava elokuva, joka Pixarilta ilmestyy on vuoden 2024 kesällä ensi-iltansa saava Inside out 2. 

Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin huomenna tulee uusi postaus. En paljasta siitä tässä vaiheessa muuta kuin, että se on top-lista.

lauantai 21. lokakuuta 2023

Olipa kerran elokuvastudio (arvostelu)

Kuten me jo tiedämmekin, niin Disney-yhtiö on ollut olemassa jo sadan vuoden ajan. Sen kunniaksi Disneyn työtiimi teki uuden lyhytelokuvan nimeltä Olipa kerran elokuvastudio. Lyhytelokuva tullaan esittämään teattereissa Toiveen edellä. Korjaan tässä kohtaa, että tämä lyhytelokuva oli tarkoitus esittää elokuvateattereissa Toiveen edellä, mutta sitä ei kuitenkaan tehdä (paitsi Japanissa). Olipa kerran elokuvastudion voi katsoa Disney+ -suoratoistopalvelusta. Tämä postaus on Olipa kerran elokuvastudio lyhytelokuvan arvostelu.

HUOM! Kerron tässä myös lyhärin loppuratkaisun, joten jos et halua spoilereita, niin skippaa Mikki Hiiren ja Minni Hiiren kuvan alapuolella olevaan kappaleeseen.


Lyhytelokuvan tapahtumat sijoittuvat ajalle 16.10.2023, joka on Disney-yhtiön sadas syntymäpäivä. Työntekijöiden lähdettyä pois studiolta kamera siirtyy kuvaamaan taulua, jossa ovat Mikki Hiiri ja Minni Hiiri. Mikki Hiiri kutsuu Helinä-Keijua ja kysyy ovatko työntekijät lähteneet. Helinä nyökkää, minkä jälkeen Mikki ja Minni hyppäävät ulos taulustaan. Myös Tiana, Pinocchio, Judy Hopps, Nick Wilde ja Louis hyppäävät ulos omista tauluistaan ja lähtevät valmistautumaan studion satavuotisjuhlakuvan ottoa varten.

Tämän jälkeen Mikki kutsuu Bambin, Rumpalin ja Kukan, jotka herättävät Orvillen ja Minni pyytää Peter Pania hakemaan lisää hahmoja yläkerrasta. Yläkerrassa nähdään, kun Vaiana etsii kiireesti vettä käsilleen pudonneelle Pärskylle, joka laitetaan lopulta uimaan Hullun Hatuntekijän hattuun, jonka Merlin oli taikonut uima-altaaksi Vaianan pyydettyä häneltä apua. Seuraavaksi nähdään studion välipala-automaattia vihaisesti hakkaava ja ravisteleva Stromboli. Tapahtumaa huolestuneena seurannut Anna kysyy Elsalta ovatkohan kaikki Disneyn konnat tulossa paikalle. Elsa sanoo, etteivät kaikki ole tulossa ja jäädyttää samalla taulustaan lähdössä olevan Hansin. 

Seuraavaksi nähdään, kun Aku Ankka menee hissiin, jossa ovat Terk, Gothel ja muutama muu hahmo. Hissin ovien sulkeutuessa Flash kävelee hitaasti hissiä kohti ja pyytää Akua pitämään ovea auki. Seuraavaksi päästään näkemään, kun aulaan matkalla olevat Timon ja Pumba hoputtavat Olafia, joka piirtää luonnoskuvaa Lampunhengestä ja hyräilee samalla Ei oo kaveria parempaa -laulua. Yhtäkkiä Henki hyppää esiin kuvasta ja korjaa tuoliltaan pudonneen Olafin takaisin entiselleen. 

Seuraavaksi nähdään miestenhuoneessa lihaksiaan esittelevä Gaston, jonka naaman eteen ilmestyy Irvikissa. Tämän jälkeen nähdään, kun Risto Reipas, Kengu ja Ihaa vetävät Nalle Puhia ulos taulustaan, minkä jälkeen nähdään Tuhkimon lintujen, Pascalin, Meekon, Mulanin onnensirkan ja Puan kanssa jutteleva Antonio Madrigal, joka kieltää Jonna-liskoa syömästä Hulia ja Viliä, jotka Pluto pelastaa haukkumalla Jonnalle. Kristoff varoittaa Yö autiolla vuorella -ohjelmaa katsovia dalmatialaispentuja siitä, että ohjelma aiheuttaisi painajaisia. Ohjelmaa säikähtäneet pennut juoksevat pois ja kaatavat Roope Ankan, jonka pudottamat rahasäkit Robin Hood ja Pikku John nappaavat mukaansa. Tässä ajassa Flash on päässyt perille hissiin ja kiittää Akua siitä, että tämä piti hänelle ovea, minkä jälkeen Baymax ahtautuu hissiin heidän kanssaan. 

Splätin seurattua hahmosta ärsyyntynyttä Ursulaa, Tuhkimo kävelee prinssinsä kanssa portaita alas ja prinssi pudottaa portaisiin kenkänsä, mille he nauravat yhdessä Tuhkimon kanssa, kunnes Max nappaa kengän hampaisiinsa ja juoksee pois. Prinssi kutsuu Erikiä hakemaan koiransa, mutta Tuhkimo käskee Maxia jatkamaan juoksemista. Tähkäpään lyötyä Heluna Ammun hypnotisoinutta Kaata paistinpannulla Mikki jää hetkeksi katsomaan Walt Disneyn kuvaa ja kiittää Waltia, kunnes lentää Dumbon selässä aulaan ja ulos pääovesta, jonka Raya avaa heille. Myös muut hahmot tulevat ulos ja Hessu Hopo tuo pihalle tikapuut, joiden päälle Hessu kiipeää kameran kanssa. 

Ennen kun hahmot kokoontuvat yhteen kuvan ottamista varten, pääsemme näkemään taikamatolla lentävän Herra Rupikonnan, sekä Floran, Faunan ja Ilomielen. Hessu putoaa tikapuilta ja rikkoo kameran, mistä hahmot masentuvat ja ajattelevat, ettei kuvaa oteta sittenkään. Kaikkien lähtiessä pois Allan-A-Dale alkaa soittaa Tähti toiveen toteuttaa -laulua, jota myös Hottikatti, Mirabel Madrigal ja Hathi Jr. alkavat soittaa. Belle alkaa laulaa kyseistä laulua. Hirviö, Quasimodo, Pocahontas ja lopulta myös kaikki muut hahmot liittyvät mukaan lauluun. 

Hahmojen laulaessa Fantasian luudat ja Fixari-Felix Jr. korjaavat kameran ja Herkules nostaa kaatuneet tikapuut pystyyn. Hyvä Haltiatar lennättää taiallaan kameran ja Hessun ylös. Laulun päättyessä Helinä taikoo lyhytelokuvan hetkeen, jossa kuva on jo otettu. Tämän jälkeen nähdään teksti, jossa Disneyn tiimi kiittää kaikkia, jotka ovat kuvitelleet, unelmoineet ja nauraneet heidän kanssaan. Lopputekstien jälkeen nähdään edesmenneelle Burny Mattinsonille ja hänen uralleen omistettu muistoteksti. 

Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin Olipa kerran elokuvastudio -lyhärillä kunnioitetaan Disney-yhtiön 100 vuotta kestänyttä taivalta. Sen kunniaksi kaikki Disneyn rakastetuimmat hahmot kokoontuvat yhteen. Kun kuulin tästä ensimmäisen kerran, niin kiinnostuin tästä heti ja vielä enemmän sen jälkeen kun katsoin tämän lyhytelokuvan trailerin. En ole varma siitä ylittikö lyhäri omat odotukseni, sillä minulla ei ollut mitään odotuksia tätä kohtaan. Pidän tästä siitä huolimatta. Jopa niinkin paljon, että olen katsonut tämän lyhytelokuvan jo useampaan kertaan tämän viikon aikana.

Parasta tässä lyhytelokuvassa on se, että jokainen hahmo nähdään alkuperäisessä animointityylissään. Joillakin hahmoilla on alkuperäisen animointityylinsä lisäksi myös alkuperäinen ääninäyttelijänsä. Myös niillä, joiden ensimmäiset ääninäyttelijät ovat jo menehtyneet. Lyhytelokuvan äänityksessä on nimittäin käytetty paljon arkistomateriaalia. Robin Williams äänitti Lampunhengelle paljon repliikkejä, joita ei kuultu Aladdinissa. Muutama näistä repliikeistä kuullaan tässä lyhytelokuvassa. Lyhärin suomenkielisessä dubbauksessa on myös mukana joitain ääninäyttelijöitä, jotka dubbasivat hahmojaan niiden debyyttielokuvissa, mutta joillekin hahmoille on valittu uusi ääninäyttelijä ja joitakin hahmoja ääninäyttelee heidän live action -dubbaajansa. 

Lyhytelokuvasta löytyy paljon hauskoja hetkiä. Niitä ovat mm. viittaukset vanhoihin Disney-elokuviin, kuten Nalle Puhiin, Tuhkimoon ja Prinsessa Ruususeen. Kaikki lyhärin hauskat tapahtumat eivät ole viittauksia Disney-elokuviin. Jotkut tapahtumista liittyvät hahmojen luonteisiin ja siihen, miten tietyt hahmot ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Disneyn satavuotisen taipaleen kunniaksi kaikki Disneyn rakastetuimmat hahmot nähdään ensimmäistä kertaa samassa kuvassa. Jopa Osku Kani, jonka oikeudet Charles Mintz vei Walt Disneyltä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Mikki Hiiri ja Osku Kani nähdään yhdessä, minkä lisäksi Osku on ainoa väritön hahmo tässä lyhytelokuvassa. Myös tulevassa Toive elokuvassa esiintyvä Asha nähdään tässä lyhärissä. Asha nähdään vasta lyhytelokuvan lopussa, mutta hän pääsee silti kunnolla esille.

Yhteenvetona sanon, että Olipa kerran elokuvastudio on mainio tapa juhlistaa jo 100-vuotta olemassa ollutta Disney-yhtiötä. Lyhytelokuva on toteutettu hienosti ja melkein kaikkien hahmojen persoonat tuodaan hyvin esille. Myös niiden, jotka eivät saa kovin paljon ruutuaikaa. Löydän tästä jokaisella katselukerralla aina jotain uutta. Lyhäri on mainio tapa yhdistää vanha ja uusi Disney. Jokaisen oikean Disney-fanin on nähtävä tämä.

maanantai 16. lokakuuta 2023

Disney100

Nyt jos koskaan on syytä juhlaan, sillä The Walt Disney Companyn perustamisesta tulee tänään kuluneeksi 100-vuotta. Ihmiset ovat siis saaneet nauttia Disneyn ohjelmista jo yhden vuosisadan verran. Lupasin vuoden 2022 kertauspostauksessa julkaisevani postauksen Disneyn satavuotispäivänä. Mainitsin elokuun viimeisessä postauksessa, että Disneyn juhlapäivänä tulisi uusi tietopostaus, mutta en paljastanut silloin mitään enempää siitä. Nyt voin kuitenkin kertoa, että tämän tietopostauksen aiheena on itse Walt Disney. Kirjoitin blogin yksivuotispäivänä postauksen, jossa kerroin Walt Disneyhyn liittyviä faktoja. Tässä postauksessa aion kertoa Walt Disneyn elämästä. Tulen mainitsemaan tässä joitain samoja asioita, mitä olen maininnut vuonna 2019 julkaistussa faktapostauksessa, mutta mukaan mahtuu myös uusia juttuja liittyen herra Disneyn elämään. Nyt onkin jo hyvä hetki päästää teidät lukemaan mitä kaikkea Walt Disney on elämänsä aikana puuhaillut.


Lapsuus

Walter Elias "Walt" Disney (kuvassa oikealla) syntyi Chicagossa Illinoisissa 5.12.1901. Hänen vanhempansa olivat Elias Disney ja Flora Call Disney. Eliaksen esivanhemmat olivat irlantilaisia, jotka olivat polveutuneet normanneista ja Floralla oli saksalais-englantilaiset sukujuuret. Vanhempien lisäksi Waltilla oli kolme isoveljeä Herbert (1888), Raymond (1890) ja Roy (1893), sekä pikkusisko Ruth (1903). Perheen sukunimi Disney on peräisin 1000-luvulla normandilaisesta Isignyn kylästä Englantiin purjehtineesta Robert D,Isignyltä. Hänen sukunimensä englantilaistettiin Disneyksi. Waltilla oli onnellinen lapsuus Marcelinessa. Hänen kasvuympäristönsä vilisi koti- ja villieläimiä. Siellä Waltille muodostui eläimiin tunneside, joka ei katkennut koskaan. Pikkukaupungin idyllisyydestä jäi Waltiin vaikutus, joka on tutkijoiden mukaan näkynyt myöhemmin hänen elokuvissaan ja Disneylandin Pääkadussa. Lapsena Waltin esikuva oli hänen lapsenmielinen Ed-setänsä. Innostuksen piirtämistä kohtaan Walt sai Maggie-tädiltään, joka oli antanut pojalle lahjaksi lehtiön ja lyijykyniä. Elias Disney sairastui vuonna 1909 ensin lavantautiin ja myöhemmin keuhkokuumeeseen. Vastuu maatilasta jäi Roylle, sillä perheen kaksi vanhinta poikaa olivat karanneet kotoa. Maatilan hoitamiseen liittyvä vastuu osoittautui 16-vuotiaalle Roylle liian rankaksi. Sen vuoksi perhe joutui myymään maatilan ja muuttamaan vuokrataloon, kunnes koulut olivat ohi. Waltin tervalla tekemät piirrokset jäivät koristamaan vanhan kotitalon ulkoseiniä. Koulujen päätyttyä vuoden 1911 keväällä, perhe muutti Kansas Cityyn. Siellä Walt työskenteli kuuden vuoden ajan lehdenjakajana isänsä alaisena pelkällä ruokapalkalla. Walt oli koulussa keskinkertainen oppilas, mihin saattoi olla syynä hänen raskas työnsä. Waltin vastuu lisääntyi Royn karattua kotoa vuonna 1912.


Nuoruus

Walt Disney osoitti suurta kiinnostusta piirtämiseen jo kouluaikoinaan Kansas Cityssä. Hän jäljensi piirroksia, joita oli löytänyt isänsä lehdistä. Lisäksi hän teki parturiliikkeen pyynnöstä karikatyyrejä asiakkaista. Walt oli kiinnostunut myös varietee-teatterista ja esiintyi teatterin amatööri-illassa ystäviensä kanssa. Walt muutti vanhempiensa kanssa vuonna 1917 Chicagoon, jotta voisi aloittaa lukion. Walt nimettiin lukion lehden valokuvaajaksi ja pilapiirtäjäksi. Tällä tavalla hän sai piirroksiaan julkisuuteen ensimmäisen kerran. Lukion ja töiden ohella Walt Disney opiskeli piirustustekniikkaa, anatomiaa ja pilapiirtämistä Chicagon taideinstituutissa kolmena iltana viikossa. Walt halusi osallistua ensimmäiseen maailmansotaan seuratakseen laivastoon liittyneen Roy-veljensä jälkiä. Walt oli silloin alaikäinen, mutta pääsi vuonna 1918 väärennetyillä papereilla Amerikan Punaisen Ristin palvelukseen. Hän keskeytti lukion ja oli vuoden ajan Ranskassa ambulanssin- ja autonkuljettajana. Siellä hän jatkoi myös piirtely- ja maalaamisharrastustaan kuluttaakseen aikaansa ja huvittaakseen tovereitaan. 


Uran alku

Disney palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1919, mutta hän ei mennyt takaisin kouluun. Sen sijaan Walt päätti ryhtyä taiteilijaksi. Hän muutti Kansas Cityyn ja yritti turhaan saada töitä lehdistä poliittisena pilapiirtäjänä. Lopulta hän sai töitä Pesmen-Rubin Art Studiolta. Siellä hän sai piirtää mainosluonnoksia, kansikuvia ja logoja. Walt tapasi studiolla tekstaajana ja ruiskuvärittäjänä toimineen Ubbe Iwwerksin (myöhemmin Ub Iwerks, kuvassa vasemmalla). Hänestä ja Disneystä tuli ystäviä. Kun kaksikon työsuhde päättyi studiolla, he perustivat yhteisen yrityksen, jonka nimeksi tuli Iwerks-Disney Commensial Artist. Disney toimi yrityksessä pilapiirtäjänä ja myyntimiehenä. Iwerks huolehti tarkasta piirustuksesta ja testauksesta. Aluksi yritys tuotti hyvin, mutta sen liiketoiminta lakkasi ystävysten saatua töitä yhtiöstä nimeltä Kansas City Film Ad. Yrityksen menetettyään Walt ei kyennyt maksamaan vuokraa, joten hänen oletettiin selvinneen taloudellisesta ahdingosta syömällä koiranruokaa. Film Adissa Walt sai ensimmäistä kertaa mahdollisuuden yrittää tehdä eläviä kuvia. Hän kehitti yhtiön animointitekniikoita oma-aloitteisesti ja lisäili tarinoihin omia vitsejään. Lisäksi hän esiintyi yhtiön näytellyissä mainosfilmeissä. Disney teki iltaisin lyhyitä elokuva-animaatioita kotinsa autotallissa. Hän myi tekemiään elokuvia teatteriyhtiöihin ohjelmiston täytteeksi. Walt lähti Film Adista vuonna 1922 ja perusti uuden studion, jonka nimeksi tuli Laugh-O-Gram-Films. Hän sai siihen sijoittajilta 15 000 dollaria. Disneyn ja Iwerksin lisäksi yhtiössä työskenteli viisi nuorta animaattoria ja neljä muuta työntekijää. Studiossa tehtiin lyhyitä satuanimaatioita, mutta niistä ei saatu maksua, sillä elokuvien tilaaja oli ehtinyt mennä konkurssiin. He ehtivät aloittaa oikeita näyttelijöitä ja animaatiota yhdistelevän version Liisa Ihmemaassa sadusta, kunnes yhtiö joutui vararikkoon vuonna 1923. Yhtiön vararikon jälkeen Disney myi elokuvakameransa aikomuksenaan jättää piirrettyjen elokuvien maailma. Walt halusi ruveta elokuvaohjaajaksi ja muutti vuonna 1923 Hollywoodiin Kaliforniaan. Hän asui Hollywoodissa setänsä Robertin luona ja kierteli seuraamassa elokuvien tekoa elokuvastudioilla. Hän ei kuitenkaan saanut töitä ohjaajana. Vuonna 1926 Disney kasvatti kuuluisat viiksensä, sillä hän uskoi, että aikuisemmasta ulkonäöstä olisi hyötyä elokuvabisneksen sopimusneuvotteluissa. 


Hahmojen synty

Disney päätti, että alkaisi taas tehdä pilafilmejä elokuvateattereille. Hän onnistui saamaan New Yorkilaisen piirrosfilmien levittäjän kiinnostumaan Kansasiin jääneestä keskeneräisestä Alice in Wonderland elokuvasta. Lisäksi levittäjä tilasi Disneyltä kuusi uutta filmiä, joista jokaisesta maksettiin 1 500 dollaria. Waltin veli Roy (kuvassa oikealla) oli silloin toipumassa tuberkuloosista Los Angelilaisessa veteraanisairaalassa, josta Walt kävi hakemassa veljensä. Setänsä rahallisella avustuksella veljekset alkoivat tehdä Liisa-elokuvasarjaa avustajiensa ja Kansasista kutsutun Virginia Davisin kanssa. He antoivat studiolleen nimeksi Disney Brothers Studio. Ensimmäinen Liisa-elokuva valmistui vuonna 1924. Animaatioita ja oikeita ihmisiä yhdistelevät Liisa-elokuvat menestyivät. Sen vuoksi Walt kutsui Ub Iwerksin piirtäjäksi, jotta voisi itse keskittyä käsikirjoituksiin. Yhteistyön onnistuessa elokuvien taso parani filmien mukana, mutta levitysyhtiö vähensi Disneyn maksuja puoleen entisestä rahapulaansa vedoten. Disney Brothers Studion saatua parempi sopimus, yhtiölle saatettiin palkata lisää työvoimaa.  

Liisa-elokuvien ideoiden ehtyessä Universal Pictures halusi Disneyn tekevän piirrossarjan, jonka pääosassa olisi jänis. Näin syntyi Disneyn seuraava piirroshahmo Osku Kani (engl. Oswald the Lucky Rabbit). Vuonna 1927 valmistui jakso nimeltä Isiparka, josta elokuvayhtiö ei pitänyt, sillä elokuvassa ei ollut kunnollista juonta. Lisäksi Osku ei ollut hauska eikä myöskään persoonallinen. Kritiikkiä tarkasti kuunnellut Disney paranteli hahmoa ja tuotantoprosessia. Osku-elokuvat saivat kriitikoilta, kollegoilta ja yleisöltä hyvän vastaanoton, joten Oskua alettiin käyttää myös mainoshahmona. Elokuvien tuottojen ansiosta veljekset saivat ostettua itselleen uudet talot. Levitysyhtiötä johtanut Charles Mintz sai juonittua Oskun tekijänoikeudet itselleen, minkä vuoksi Waltin ja Royn oli pakko luopua Osku-elokuvien teosta.

Tehdessään viimeisiä Osku-elokuvia vuonna 1928, Walt Disney ja Ub Iwerks loivat uuden hahmon, jonka nimeksi tuli Mikki Hiiri (Rinki tinki tinkissä on Mikki Hiiren synnystä kertova postaus). Mikki Hiiri esiintyi yhdessä Minni Hiiren kanssa ensimmäisen kerran mustavalkoisessa piirretyssä nimeltä Lentokonehullu. Animaatio ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta elokuvayhtiöihin, kuten ei myöskään seuraava elokuva nimeltä Ratsastava karjapaimen. Kummallekaan filmille ei löytynyt levittäjää, joten Waltin täytyi keksiä jotain uutta. Äänielokuva oli mullistanut edellisenä vuonna koko Hollywoodin, joten Disney päätti tehdä ensimmäisen piirroselokuvan, jossa on ääni. Höyrylaiva Villeksi nimetty animaatio sai ensi-iltansa vuoden 1928 marraskuussa. Walt esitti siinä Mikki Hiiren ja Minni Hiiren ääniä. Höyrylaiva Ville sai lehdiltä kiitoksen teknisestä toteutuksestaan, hauskuudestaan ja kekseliäisyydestään. Elokuvan suosiosta vakuuttuneet New Yorkilaiset levitysyhtiöt tarjoutuivat ostamaan Disneyn filmit ja palkkaamaan hänet. Disney kieltäytyi tästä, sillä hän oli päättänyt pysyä itsenäisenä. Lopulta Walt teki sopimuksen liikemies Pat Powersin kanssa. Powersilta Disney osti Cinephone-äänijärjestelmän, jolla hän alkoi levittää elokuvia 10 prosentin palkkaa vastaan. Disney teki uusia Mikki Hiiri -elokuvia ja lisäsi äänen myös vanhoihin elokuviin. 


Ura 1930-luvulla

Mikki Hiiren kasvavasta suosiosta huolimatta Walt Disney halusi tehdä lyhytelokuvia myös muista aiheista. Hän alkoi tehdä sarjan yhden kelan animaatioelokuvia nimeltä Hassunkuriset sinfoniat. Niistä ensimmäinen oli nimeltään Luurankotanssi. Taiteellisiin erimielisyyksiin vetoava Ub Iwerks lähti yllättäen Disneyn studiolta. Samaan aikaan Disney purki sopimuksen epärehellisen Pat Powersin kanssa. Walt solmi vuonna 1930 levytyssopimuksen Columbia Picturesin kanssa. Disney alkoi Iwerksin lähdön seurauksena lähettää nuoria animaattoreitaan Chouinardin taideinstituuttiin opiskelemaan piirtämistä. Walt nousi myöhemmin kyseisen taideinstituutin johtoon. Pian Mikki Hiiri alkoi esiintyä myös sarjakuvissa, joita piirsi mm. Floyd Gottfredson. Disneyn studion laajentuessa Disney kehitti uusia animaatiotekniikoita. Niitä olivat ainakin animaatioiden esikatselu ja tarinataulut. Vaikka Disney menestyikin, niin hän ei silti vieläkään jäänyt työstään rahallisesti voitolle. Siksi hän jätti Columbian ja teki levytyssopimuksen United Artistsin kanssa. Disney lisäsi vuonna 1932 Hassunkurisiin sinfonioihin uuden elementin, värin. Samoihin aikoihin hän sai ensimmäisen Oscar-palkintonsa värijakson sisältäneestä Kukkia ja puita elokuvasta. Disney sai myös erikois-Oscarin Mikki Hiiren luomisesta. Vuonna 1933 syntyi animaatioelokuva nimeltä Kolme pientä porsasta, jonka tunnuslaulusta Pahaa sutta ken pelkäisi tuli suuri hitti. Walt Disneyn palveluksessa oli vuonna 1934 jo 187 työntekijää. Mikki Hiiren rinnalle oli tullut muita hahmoja, kuten Aku Ankka, Hessu Hopo ja Pluto-koira. 


Disney-klassikoiden alku

Vuonna 1934 Disney oli varma siitä, että hänen pitäisi tuottaa pitkä piirroselokuva. Elokuvansa aiheeksi hän valitsi Lumikin, sillä hän oli nähnyt siitä mykkäelokuvan nuorena poikana. Walt kokosi suuren tekijäjoukon joiden oli tarkoitus piirtää Lumikkia lyhytelokuviensa rinnalla. Sitä varten hän otti käyttöön uusia tuotantotekniikoita, kuten monitasokameran. Waltin hulluna unelmana pidetty Lumikki sai ensi-iltansa joulukuussa 1937. Kyseessä oli Yhdysvaltojen ensimmäinen täyspitkä piirroselokuva. Elokuvan teko meinasi välillä keskeytyä budjetin ylittymisen vuoksi, mutta siitä huolimatta Lumikista tuli suurmenestys, joka tuotti siihen sijoitetut rahat takaisin moninkertaisesti. Lumikin menestys oli syy siihen, miksi Walt Disney päätti suunnata studionsa luovan panoksen pitkiin elokuviin. Vanhassa korttelissa sijainnut vanha studio oli käynyt pieneksi, joten Disneyn veljekset ostivat vuonna 1938 uudet tilat Burbankin Buena Vista Streetiltä. Burbankin tontille Walt suunnitteli kolmikerroksisen studion, jossa oli mukavat työskentelyolosuhteet. Siellä oli kaikki kalusteita myöten suunniteltu nimenomaan animaatiotyötä ajatellen. Lumikin jälkeen Disneyltä ilmestyivät Pinocchio (1940), Fantasia (1940), Dumbo (1941) ja sodan vuoksi viivästynyt Bambi (1942). Vaikka seuraavat elokuvat olivat kalliita ja kunnianhimoisia, niin ne eivät saavuttaneet yhtä suurta suosiota kuin Lumikki oli saavuttanut.


Studion vaikeudet

Toisen maailmansodan aikana Disney-yhtiö tuotti opetuselokuvia ja sotapropagandaelokuvia. Niihin kuuluivat mm. Victory Through Air Power (1943) ja Führerin kasvot (1943). Walt Disney kävi 1940-luvun alussa Etelä-Amerikassa ja teki matkojensa tuloksena elokuvat Oppitunti (1942) ja Kolme Caballeroa (1944). Mainittujen elokuvien tuotot auttoivat studiota pysymään pystyssä sotavuosina huolimatta siitä, että yhtiön pankkivelka oli kasvanut neljään miljoonaan dollariin. Rahapulasta kärsinyt Disney tiesi, että uusi täyspitkä piirroselokuva valmistuisi yhtiön taloustilanteeseen nähden liian hitaasti. Siksi hän yhdisti piirrettyyn elokuvaan näyteltyjä jaksoja elokuvissa Vanhoja tarinoita (1946) ja Pieni musta lammas (1948). Lisäksi Disney harkitsi tekevänsä mainos- ja opetuselokuvia, mutta luopui siitä ajatuksesta ja päätti, että yhtiön olisi pysyttävä viihdealalla. Vuonna 1948 Disney teki 27-minuuttisen luontoelokuvan nimeltä Hyljesaari, johon hän oli kerännyt filmiaineistoa Alaskasta. Elokuva palkittiin parhaan lyhytelokuvan Oscarilla ja palkinnosta rohkaistunut Disney päätti tehdä lisää luontofilmejä. Siitä huolimatta yhtiön rahatilanne ei ollut kuitenkaan vielä parantunut. Siksi Disneyn täytyi säästää palkinnoissa ja tuotantokuluissa. Disney päätti, että palaisi pitkien piirroselokuvien pariin, joten studion parhaat animaattorit alkoivat keskittyä tekemään Tuhkimo-elokuvaa. Tuhkimon ohella Walt Disney teki ensimmäisen kokonaan näytellyn kokoillan elokuvansa Salainen aarresaari (1950). 1940-luvun lopulla Walt alkoi hahmotella Kaliforniaan omaa huvipuistoaan, vaikka Royn mielestä ajatus olikin liian kallis. 


Ura 1950-luvulla

Tuhkimo, Aarresaari ja Disneyn luontofilmit olivat menestyksiä. Yhtiön selvittyä veroveloistaan, Disney sai vanhan optimisminsa takaisin. Vuonna 1951 ensi-iltansa saanut Liisa Ihmemaassa kuitenkin tuotti studiolle jälleen tappiota. Se oli Disneylle turhauttava kokemus, sillä hänen kätensä olivat klassikkotarinan suhteen sidotut. Liisan jälkeen Disneyltä ilmestyi Peter Pan (1953) ja näyteltyjä seikkailuelokuvia, joista yksi oli vuonna 1954 ilmestynyt Sukelluslaivalla maapallon ympäri. Lisäksi Disney teki Tosielämän seikkailut -sarjan luontoelokuvia, joista menestynein oli vuonna 1953 ilmestynyt Erämaa elää. Walt Disney oli tarkka siitä, että hänen nimensä kuvasi yhtiön yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisuutta. Sen lisäksi oman yhteisönsä yhteishenki oli tärkeää hänelle. Disney aloitti ABC-kanavalla vuonna 1954 viikottaisen televisio-ohjelman nimeltä Disneyland, jossa hän itse toimi juontajana. Vuonna 1955 Disney aloitti Mikki Hiiri -kerho nimeä kantavan tv-ohjelman. Se oli ensimmäinen kerta, kun Disney suunnitteli viihdettä nimenomaan lapsille. Ohjelmassa esitettiin Mikki Hiiri- ja Aku Ankka piirrettyjä ja lapsia jokapuolella maailmaa. Ohjelman avulla Disney sai tuotua aiemmin syrjässä olleen Mikki Hiiren takaisin kansakunnan tietoisuuteen. 

Disney avasi ensimmäisen Disneyland-teemapuiston Anaheimissa 17. heinäkuuta vuonna 1955. Puistossa vieraili ensimmäisen seitsemän viikon aikana miljoona ihmistä, mikä teki puistosta odotettua isomman menestyksen. Studion pitkien elokuvien menestyessä hyvin, Walt Disney oli viimeinkin onnistunut saavuttamaan taloudellisen vakauden. Siitäkin huolimatta, että raha oli ollut taiteilijaluonteiselle Disneylle pelkästään väline ja itseisarvo. Alkuun Kalifornian huvipuisto riitti Disneylle, mutta vuonna 1958 hän harkitsi laajentavansa huvipuistotoimintansa itärannikolle. Hän uskoi, että Florida olisi selvitysten mukaan paras paikka uudelle huvipuistolle. Disney alkoikin kaavailemaan Floridaan valtavaa utopistista projektia, jonka keskuutena olisi tulevaisuuden kaupunki nimeltä Epcot (Experimental Prototype Community of Tomorrow). Koko alueen oli tarkoitus olla laajuudeltaan 11 neliökilometriä lentokenttineen ja teemapuistoineen. Suunnitelma hautautui Disneyn kuoleman myötä, mutta suunnitelman pohjalta Floridan Walt Disney Worldiin avattiin vuonna 1982 kansainvälistä kulttuuria ja edistyksellistä teknologiaa esittävä Epcot-teemapuisto.


Uran viimeiset vuodet

Vuonna 1964 ilmestynyt Maija Poppanen nousi Disneyn suurimmaksi elokuvamenestykseksi. Niihin aikoihin studio oli saavuttanut perhe-elokuvillaan sekä yleisön, että kriitikoiden suursuosion. Disney suunnitteli ja perusti Kalifornian taideinstituutin yhdistämällä Chouninardin taideinstituutin ja Conservatory of musicin, joka on Los Angelesin musiikkiopisto. Lisäksi Disney oli mukana suunnittelemassa joitakin New Yorkin maailmannäyttelyyn osallistuneita näyttelyitä vuosina 1964-1965.


Henkilökohtainen elämä

Vuonna 1925 Walt Disney tapasi Disney Brothers Studiolle piirtäjäksi ja värittäjäksi tulleen Lillian Boundsin. Walt ja Lillian menivät naimisiin 13.7.1925. Pariskunnan esikoistytär Diane Disney (myöhemmin Disney Miller) syntyi vuonna 1933. Vuonna 1936 perheeseen tuli adoptiotytär Sharon Mae Disney. Disneyn veljekset kutsuivat vuonna 1938 Portlandissa asuneet vanhempansa asumaan luokseen Etelä-Kaliforniaan. Waltin äiti Flora kuoli pian muuton jälkeen hänen ja miehensä uuden talon uunin vian vuoksi. Walt syytti pitkään itseään siitä. Walt ja Lillian muuttivat lastensa kanssa tilavaan asuntoon Carolwood Driven omakotitaloalueelle 1940-luvun lopulla. Junista innostunut Walt rakennutti isolle tontilleen 800-metrisen pienoisrautatien mittakaavassa 1:8. Disney tuli republikaanista ja lahjoitti rahaa niiden presidenttikampanjoihin jo 1940-luvulta asti. Lisäksi hän oli aktiivinen antikommunisti. Ulkoisesti Walt Disney oli sosiaalinen ihminen, mutta Disneyn työkaverit ovat kuvanneet häntä myös vaikeaselkoiseksi ja kärttyisäksi. Disney kieltäytyi melkein aina julkisista tilaisuuksista, sillä hän ei pitänyt niistä. Waltilla oli tapana juoda alkoholia iltaisin töiden jälkeen, minkä vuoksi studion kokoukset pidettiin joko aamulla tai alkuiltapäivällä. Disney tykkäsi katsoa baseballia ja myöhempinä vuosinaan hän harrasti nurmikeilailua. Disneyt matkustivat useasti eri puolilla maailmaa. 


Kuolema

Walt Disney poltti tupakkaa koko aikuisikänsä, mutta hän piti huolen siitä, ettei ikinä polttanut lasten lähettyvillä. Marraskuussa vuonna 1966 Disneyn vasemmasta keuhkosta löytyi syöpäkasvain. Viisi päivää sen jälkeen selvisi syövän levinneen vasempaan keuhkoon kokonaan. Kun keuhko oli poistettu, niin lääkärit arvioivat, että Waltilla olisi elinaikaa puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Hän menetti kotona tajuntansa marraskuun 30. päivä ja kuoli 15. joulukuuta St. Josephin sairaalassa. Hänet tuhkattiin. Disneyn muistomerkki sijaitsee Kaliforniassa Glendalessa Forest Lawn Memorial Parkissa. Walt Disney kirjoitti ennen kuolemaansa näyttelijä Kurt Russelin nimen. Edes Russel ei tiedä, mitä Disney tarkoitti kirjoituksellaan. 


Siinä oli Walt Disneyn koko elämä. Minulle tuli tätä kirjoittaessa mieleen, että voisin joskus kertoa jossain postauksessa Diane Disneyn elämästä. Kiinnostaisiko teitä lukea sellainen postaus? Mitä ajatuksia Disneyn sata vuotta kestänyt taival herättää teissä? En keksi tähän loppuun enempää sanottavaa, joten tässä kohtaa kiitän teitä siitä, että luitte tämän postauksen ja me tapaamme jälleen seuraavan postauksen parissa sitten kun sen aika on.

keskiviikko 11. lokakuuta 2023

Toiveen suomenkielinen traileri

 Lupasin, että sitten kun loppuvuodesta ilmestyvästä Toive-elokuvasta on julkaistu suomenkielinen traileri, niin jaan kyseisen trailerin täällä. Tänään se traileri viimeinkin julkaistiin, joten laitan sen nyt tähän.




Toinen lupaukseni liittyen tämän trailerin jakamiseen oli se, että päivittäisin arvauksiani elokuvan suomenkielisistä ääninäyttelijöistä. Olen nyt täysin varma siitä, että Ashan ääninäyttelijä on Ulriikka Heikinheimo, sillä kuulin hänen äänensä ihan selvästi Ashan äänessä. Magnificon ääninäyttelijä on selvästi Jarmo Koski, mutta toisaalta hän kuulostaa tässä trailerissa vähän myös Sasu Moilaselta. Sanoin aiemmin, että Valentinoa ääninäyttelisi Sasu Moilanen, mutta virallisessa trailerissa hän kuulostaa enemmän Pasi Ruohoselta, joten oletan hänen olevan Valentinon äänenä. Kuningatar Amayan äänenä on trailerin perusteella Amy Burgess. Ashan bestistä Dahliaa ääninäyttelee oletettavasti Myy Lohi. Ashan toista ystävää Gaboa ääninäyttelee Elias Hjelm tai Alek Perez-Lahtinen. En edelleenkään halua tietää Toiveen suomenkielisiä ääninäyttelijöitä ennen kun olen nähnyt elokuvan, joten olkaa niin kilttejä, että ette kerro niitä minulle. Katson dubbaajien nimet netistä vasta sitten kun olen nähnyt elokuvan. 

Toiveen ensi-ilta on marraskuun 22. päivä, mutta Suomen elokuvateattereihin se saapuu vasta 15. joulukuuta. Siihen on yli kaksi kuukautta aikaa. Minua se vähän ärsyttää, sillä haluaisin nähdä tämän elokuvan heti. Yritän kuitenkin venyttää kärsivällisyyttäni joulukuuhun asti, vaikka se tuntuukin vaikealta. Toivottavasti Finnkino järjestää ennakkonäytöksen Toiveelle, sillä jos sellainen on tulossa, niin minä todellakin menen sinne. Pitää vain toivoa, että se mahdollinen ennakkonäytös olisi viikonloppuna.

Seuraava postaus ilmestyy ensi maanantaina ja siinä juhlitaan erästä päivää, josta olen maininnut täällä blogissa useamman kerran tämän vuoden aikana. Ja mikä se juhlapäivä on? Se selviää maanantaina, mutta saatte esittää siitä arvauksia kommenteissa.

maanantai 2. lokakuuta 2023

Tuomas Mattilan muistolle

Luin äsken uutisia ja sain tietää sieltä erään asian, mistä aion kertoa tässä postauksessa. Näyttelijä Tuomas Mattila menehtyi tänään 90-vuotiaana. Näyttelemisen lisäksi Mattila tunnettiin myös ääninäyttelijänä Disney-rooleissa, mutta hän ei ollut siinä kovinkaan aktiivinen. Tuomas Mattila ääninäytteli Victor-gargoilia elokuvassa Notre Damen kellonsoittaja, sekä sen jatko-osassa. Lisäksi hän ääninäytteli Nalle Puh elokuvien Pöllöä vuodet 1997-2011. Laitan tähän kuvat Mattilan ääninäyttelemistä Disney-hahmoista.

R. I. P. Tuomas Mattila (1932-2023)

sunnuntai 1. lokakuuta 2023

Hahmoesittely: Hans

Kerroin edellisessä postauksessa, että esittelisin tämän viikonlopun aikana ehkä jonkun Disney-tavarani. Minulla oli kyllä mielessä, että minkä tavaran esittelisin, mutta se oli kadonnut enkä jaksanut alkaa etsiä sitä. Siitä syystä päätin, että teen sittenkin hahmoesittelyn. Tähän postaukseen esiteltäväksi on päässyt Hans. Kerron näissä hahmoesittelyissä aina myös hahmojen loppuratkaisut, joten juonipaljastuksia on luvassa. 

Hans esiintyy elokuvassa Frozen ja lyhytelokuvissa Frozen kuumetta ja Olipa kerran elokuvastudio. Lisäksi hän tekee lyhyen esiintymisen elokuvassa Frozen 2 ja cameoroolin elokuvassa Big hero 6. Hans on Eteläsaarten prinssi ja hänellä on 12 isoveljeä.

Hans nähtiin ensimmäisen kerran heti sen jälkeen kun Anna oli törmännyt Hansin hevoseen laulettuaan Ensi kertaa ikuisuuteen laulun. Anna ja Hans esittäytyivät ja Hans sanoi olevansa pahoillaan siitä, että törmäsi Arendellen prinsessaan hevosellaan. Kiusallisen kohtaamisen jälkeen he jäivät hetkeksi vain katselemaan toisiaan, kunnes Annan oli pakko kiirehtiä sisarensa kruunajaisiin. Elsan kruunaamisen aikana Anna ja Hans vilkuttivat toisilleen ja myöhemmin he tanssivat yhdessä tanssiaisissa. Kaksikko tutustui toisiinsa illan aikana ja Hans kertoi siitä, että oli kahden vuoden ajan pelkkää ilmaa kolmelle kahdestatoista isoveljestään. Anna kertoi Hansille siitä, että he olivat pieninä läheisiä Elsan kanssa, kunnes Elsa torjui Annan eikä kertonut syytä. Myöhemmin Hans kosii Annaa, mihin Anna vastaa myöntävästi ja tuore kihlapari menee samantien Elsan luo pyytämään siunausta avioliitolleen. Elsa hillitsee pariskunnan yli-innokkuutta sanomalla, ettei naimisiin voi mennä noin vain ja kieltäytyy siunaamasta heidän liittoaan. Tämän vuoksi Anna alkaa riidellä siskonsa kanssa ja Elsa paljastaa vahingossa jäiset voimansa Annalle, Hansille ja muille kruunajaisiin osallistuneille. Elsan paettua Arendellesta ja tehtyä siinä samalla ikuisen talven, Anna päättää lähteä hänen peräänsä ja jättää Arendellen Hansin vastuulle. Myöhemmin Annan hevonen palaa takaisin linnalle. Hans tajuaa Annan olevan vaarassa ja lähtee etsimään häntä etsintäpartion kanssa. Hans ja muut etsintään osallistuneet miehet päätyvät Elsan jääpalatsille, johon he yrittävät hyökätä Vaahtokarkin estelyistä huolimatta. Huomattuaan Elsan yrittävän vahingoittaa Weseltonin herttuan henkivartijoita taiallaan, Hans sanoo Elsalle, ettei tämä saisi olla se hirviö, jona häntä pidetään. Elsa lopettaa sen mitä oli tekemässä ja jää pian sen jälkeen kattokruunun alle. Pian tämän jälkeen Hans käy jututtamassa Arendellen vankityrmään vangittua Elsaa ja pyytää tätä palauttamaan kesän. Elsa sanoo, ettei tiedä miten lopettaisi talven ja pyytää Hansilta, että saisi päästä vapaaksi. Hans sanoo tekevänsä sen mitä voi ja lähtee tyrmästä. Myöhemmin Arendelleen palannut Anna kertoo Elsan jäädyttäneen hänen sydämensä ja vain tosirakkauden teko pelastaisi hänet. Hans on aikeissa suudella Annaa, mutta viime hetkellä hän paljastaa, ettei rakastanut Annaa oikeasti. Hans poistaa huoneesta kaiken, mistä Anna saisi lämpöä ja kertoo samalla, että koska hän on omassa maassaan 13. kruununperijä, niin hän pystyisi saamaan valtaa vain avioliiton kautta. Aluksi Hans suunnitteli menevänsä naimisiin Elsan kanssa, mutta sitten hän huomasi Annan lemmenkipeyden ja päätti muuttaa suunnitelmiaan. Hans suunnitteli hankkiutuvansa eroon Annasta ja Elsasta voidakseen ryhtyä Arendellen kuninkaaksi. Ennen lähtöään Hans kertoo Annalle surmaavansa Elsan ja sen jälkeen hän lukitsee kylmettyneen Annan huoneeseen. Hans väittää kaikille, että Anna olisi kuollut heidän vannottua vihkivalansa ja sanoo Elsan aiheuttaneen Annan kuoleman. Hans syyttää Elsaa maanpetoksesta ja tuomitsee tämän kuolemaan. Hans ja muut miehet lähtevät hakemaan Elsaa vankityrmästä, mutta huomaavat tämän lähteneen pakoon. Hans tavoittaa Elsan ja kertoo Anna kuolleen Elsan taian seurauksena. Elsa lyyhistyy maahan, minkä jälkeen Hans ottaa esiin miekan, jolla aikoo surmata Elsan. Anna astuu viime hetkellä Elsan ja miekan väliin ja jähmettyy ikijäähän miekan osuessa häneen. Jäätymisen seurauksena miekka hajoaa ja Hans paiskautuu taaksepäin. Elsan palautettua kesän Arendelleen ikijäästä sulanut Anna menee jututtamaan Hansia. Hans ihmettelee miten Anna voi olla elossa, vaikka hänen sydämensä oli jäätynyt. Anna sanoo, että ainoa jääsydän on Hansilla ja työntää tämän mereen. Hans heitetään laivan vankityrmään ja hänet viedään takaisin kotimaahansa. 

Frozen kuumetta lyhytelokuvassa Hans nähdään Eteläsaarilla siivoamassa hevosten jätöksiä, kunnes Elsan aivastuksen seurauksena syntynyt jättimäinen lumipallo putoaa hänen päällensä. Hans mainitaan muutaman kerran elokuvassa Frozen 2 ja Elsa tuhoaa Hansia esittävän patsaan Ahtohallassa. Big hero 6 elokuvassa nähdään Hansin kuva poliisiaseman etsintäkuulutusjulisteessa. Myöhemmin Fredin kartanon pihalla nähdään Hansia esittävä patsas, jonka Baymax tuhoaa rakettinyrkillään. 

Hans tekee lyhyen esiintymisen Disneyn satavuotista taivalta juhlistavassa lyhytelokuvassa nimeltä Olipa kerran elokuvastudio. Hän on poistumassa taulustaan, mutta ei ehdi tehdä sitä ennen kun Elsa jäädyttää hänet kiinni siihen.

Hans on kirjoitettu ihan hyvin, mutta hän ei silti ole kovinkaan kiinnostava hahmo. Paras kohta, jossa Hans esiintyy on Frozen kuumetta lyhäristä se, kun hän jäi jättilumipallon alle.

Englanninkielinen ääninäyttelijä: Santino Fontana
Suomenkielinen ääninäyttelijä: Tuukka Leppänen
Saamenkielinen ääninäyttelijä: Vegard Bjørsmo
Näyttelijä: John Riddle (musikaali)