Toive elokuvan virallinen traileri

 Loppuvuodesta ilmestyvästä Toive elokuvasta julkaistiin tänään uusi traileri, jonka aion nyt jakaa täällä blogissa. 

Trailerissa näytetään paljon enemmän asioita kuin aiemmin julkaistussa teaserissa. Siinä päästään näkemään uusia hahmoja, kuten Rosasin kuningatar Amaya. Lisäksi trailerissa näytetään enemmän Ashan seitsemää ystävää, jotka ovat saaneet inspiraationsa seitsemästä kääpiöstä. Nyt kun Asha tuli mainittua, niin sanon tähän väliin, että Ashan persoonaan syvennytään tämän trailerin aikana enemmän. Myös kuningas Magnificon ilkeä luonne tulee paremmin esille. 

En tiedä voiko näin sanoa, mutta pidän tästä elokuvasta jo nyt, vaikkei sitä olla vielä julkaistu. Yritän parhaani, etten asettaisi Toiveelle korkeita odotuksia, mutta kaikki tähän mennessä kerrotut paljastukset tekevät siitä lähes mahdotonta. Olen kuitenkin saanut pidettyä odotukseni mahdollisimman realistisella tasolla. Siitä huolimatta olen varma, että Toive tulee ylittämään odotukset. Onhan kyseessä kuitenkin Disneyn satavuotisen taipaleen juhlaklassikko. Lisäksi Toiveessa kerrotaan sen kuuluisan toivomustähden alkuperä, joten siltäkin osalta tämä elokuva kiinnostaa minua.

Videossa nähtävä traileri on englanninkielinen, mutta aion kyllä jakaa suomenkielisen trailerin täällä sitten kun se on julkaistu. Aion samassa postauksessa myös päivittää arvauksiani liittyen dubbaajiin. 

Mitä mieltä te olette Toiveesta? Kertokaa asteikolla yhdestä kymmeneen kuinka paljon odotatte tätä elokuvaa ja paljonko tämä kiinnostaa teitä (1=ei kiinnosta ollenkaan ja 10=kiinnostaa erittäin paljon). 

Halusin kirjoittaa tämän postauksen heti sen jälkeen, kun olin katsonut trailerin, joten siksi julkaisu ajoittui näin myöhäiselle kellonajalle. Siitä tulikin mieleen, että voisinkin kohta lopettaa tämän tekstin kirjoittamisen, että jaksan herätä huomenna töihin. 

En ole varma julkaisenko tänne mitään viikonloppuna, mutta saatan esitellä silloin jonkun Disney-tavarani.

Leijonakaarti (kausi 3) arvostelu

Vihdoin ja viimein pääsen julkaisemaan tämän. Kuten otsikko sen jo kertookin, niin tässä postauksessa arvostellaan Leijonakaarti-sarjan kolmas ja viimeinen tuotantokausi. 

HUOM! Ennen kun päästän teidät lukemaan, niin pyydän anteeksi tämän postauksen sisältöä. En ole haukkunut tässä ketään tai tehnyt jotain muuta ilkeää. Anteeksipyyntö johtuu siitä, että joudun kertomaan tässä aika isoja juonipaljastuksia, koska sitten minun on helpompi selittää joitain asioita tässä arvostelussa. En aio kertoa tässä sitä, miten sarja päättyy, mutta jos et halua isoja spoilereita, niin lukeminen kannattaa lopettaa tähän. 

Leijonakaartin jäsenet ovat kasvaneet, mikä tarkoittaa sitä, että Kion pystyisi nyt voittamaan Scarin lopullisesti. Siksi Jylhämaalaiset hyökkäävätkin Varjonmaalle tuhoamaan Scarin ja hänelle työtä tekevät viholliset. Taistelun jälkeen Leijonakaartille tulee kaksi uutta ongelmaa, joiden takia he joutuvat matkaamaan Elämänpuulle, minne he johdattavat tietämättään myös yhden vanhan ja muutaman uuden vihollisen.

Tässä arvostelussa pääsen viimeinkin vastaamaan siihen kysymykseen, minkä mainitsin ensimmäisen tuotantokauden arvostelussa. Ennen kun voin vastata siihen, niin minun on ensin vastattava erääseen toiseen kysymykseen. Ja se kysymys on se, että miksi Scarilla on arpi? Kolmannen kauden alussa kerrotaan, että Scar sai arpensa johtaessaan vanhaa Leijonakaartia. Tarina Scarin arvesta kerrotaan laulun muodossa. Kyseinen laulu on nimeltään Kun johdin kaartiain (engl. When I led the guard). Tuosta arpitarinasta päästäänkin aasinsiltana siihen tärkeämpään kysymykseen. Eli siihen, miksi Kionia ja Leijonakaartia ei nähdä Jylhäkallion ylpeys elokuvan toisella puoliskolla. Syy siihen on se, että Ushari tekee Scarin käskystä Kionille samanlaisen arven kuin Scarilla on. Kionin ja Scarin arvet ovat molemmat myrkkykäärmeen pureman aiheuttamia, joten jos myrkky pysyisi Kionin sisällä liian kauan, niin hän unohtaisi oikean ja väärän eron, kuten Scarille kävi. Kionin ongelmaan on onneksi ratkaisu, joka löytyy Elämänpuulta, minne Kion lähtee yhdessä muiden kaartilaisten ja Makinin kanssa. Syy siihen miksi Kion ei ole mukana Leijonakuningas 2 -elokuvan toisella puoliskolla on siis se, että Leijonakaarti ja Makini olivat sen ajan Elämänpuulla (tai matkalla sinne).

Leijonakaartiin tehdään kolmannen kauden alussa muutoksia, sillä Kion ei nimittäin ole ainoa, joka pitää parantaa. Onon silmät vaurioituivat kun hän pelasti Bungan tulivuoresta, mihin tämä oli pudonnut yhdessä Usharin kanssa. Ushari menehtyi pudotuksen seurauksena. Onon näkö olisi siis tarkoitus palauttaa Elämänpuulla. Kuten jo sanoinkin, niin Onon näkökyky lähti tulivuoren savun takia, joten toisen kauden päätösjaksossa ensiesiintymisensä tehnyt gasellikotka Anga ottaa Onon paikan Leijonakaartin tarkkanäköisimpänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ono ei ole enää mukana kaartissa. Vaikka Ono ei näe, niin häntä ei silti poisteta Leijonakaartista, sillä Kion tekee Onosta kaartin älykkäimmän jäsenen. 

Ennen Elämänpuulle lähtöä käydään taistelu, jossa Scar armeijoineen olisi tarkoitus voittaa. Ennen taistelua tapahtuu yksi juonenkäänne, joka tuli minulle isona yllätyksenä, vaikka siitä vihjailtiinkin jonkin verran ennen sen tapahtumista. Tämä käänne on siis se, kun Janja siirtyy hyvien puolelle yhdessä kätyriensä Cheezin ja Chungun kanssa. Janjan muuttuminen hyväksi oli minulle paljon isompi yllätys kuin se, että Usharista tuli paha, sillä Usharissa nähtiin jo ensimmäisellä kaudella vinkkejä siihen, että hänestä tulisi vielä paha. Jylhämaalaisten on aluksi vaikeaa luottaa Janjaan, mutta luottamus syntyy kuitenkin alkuvaikeuksista huolimatta. Sen lisäksi, että Janja kertoi miten Scar kukistettaisiin (se oikea syy ei ollutkaan se mitä Janja luuli, mutta Kion ymmärsi sen lopulta itsekin), niin Scarin päihittämisen jälkeen Janja määrää Jasirin Varjonmaan uudeksi johtajaksi. Ja näin rauha saadaan palautettua Jylhämaan ja Varjonmaan välille. 

Kolmannella kaudella keskitytään Leijonakaartin lisäksi myös Jylhämaan ulkopuolella oleviin asioihin. Tämän takia Kionin perhe, Rafiki, Zazu, sekä Timon ja Pumba jäävät erittäin pieneen rooliin. Jopa Mufasaa nähdään kauden aikana paljon vähemmän, sillä Kion ei uskaltanut kohdata isoisäänsä sen jälkeen kun sai arpensa, sillä hän ei halunnut Mufasan näkevän sitä. Silloin kun Kion ja muut ovat lähdössä matkaamaan kohti Elämänpuuta, niin pääsemme näkemään viittauksen Jylhäkallion ylpeys -elokuvaan. Se viittaus on se, kun Nala sanoo toivovansa, että Kion ehtisi takaisin Kiaran ensimetsästykseen mennessä. Paljastus: Kion ei ehtinyt takaisin siihen mennessä. Toisaalta, jos olet nähnyt Jylhäkallion ylpeyden, niin tiedät jo vastauksen tuohon kysymykseen. Tuossa avataan vähän myös sitä, miksi Simba oli niin ylisuojeleva Kiaraa kohtaan Jylhäkallion ylpeyden toisella puoliskolla. 

Maamerkkeinä Elämänpuulle vievällä reitillä toimivat moja kwa moja kivet, jotka antavat vihjeitä siitä, minne pitäisi mennä seuraavaksi ja kuinka lähellä Elämänpuu on. Matkatessaan kohti Elämänpuuta, Leijonakaarti ja matkaan mukaan lähtenyt Makini kohtaavat erilaisia eläimiä lumimakakeista ja kultapandoista riikinkukkoihin ja komondonvaraaneihin. Niiden lisäksi matkanvarrella nähdään delfiini ja binturonki, joista jälkimmäinen nähdään myöhemmin Elämänpuulla, mutta ei todellakaan hyvällä asialla. 

Makini on tällä kaudella entistä suuremmassa roolissa, sillä hän lähtee opastamaan Leijonakaartia Elämänpuulle. Makini on nimittäin ollut siellä pienenä vanhempiensa kanssa. Tälle tarinalle on myös tehty ihan oma jaksonsa, jossa päästään myös näkemään ensimmäistä kertaa Makinin vanhemmat Fikiri ja Kitendo. Toinen syy siihen, miksi Makini lähtee Leijonakaartin mukaan on se, että Makini kantaa bakora-sauvassaan tuliza-kasvin lehtiä, jotka lievittävät Kionin arven aiheuttamia oireita. 

Kuten arvata saattaa, niin Leijonakaarti ja Makini pääsevät perille Elämänpuulle, missä he joutuvat heti vaikeuksiin Yölauman kanssa. Nämä eivät aluksi meinaa päästää matkalaisia lähellekään Elämänpuuta, mutta Elämänpuun kuningatar saa heidät muuttamaan mieltään. Yölaumaan kuuluvat kuningatar Jannan lapsenlapset Rani ja Baliyo, heidän setänsä (ja Jannan poika) Surak, sekä Kionin arven hoitamisesta vastaava Nirmala. Janna kuolee vanhuuteen myöhemmin kolmannen kauden aikana, minkä jälkeen Ranista tulee Elämänpuun uusi kuningatar. Kyseisen jakson alussa nähdään varoitus siitä, että siinä käsitellään kuolemaa ja vanhempia suositellaan katsomaan jakso yhdessä lastensa kanssa. Ranin ja Baliyon vanhemmat Sãhasí ja Ānanda kuolivat aiemmin tuntemattomista syistä, minkä vuoksi Elämänpuun kruunu siirtyi Jannan kuoleman jälkeen Ranille. 

Jannan ja Yölauman lisäksi Elämänpuulla asuu pöllö nimeltä Ullu, joka on Yölaumassa samanlaisessa roolissa, kuin Ono ja myöhemmin Anga ovat olleet Leijonakaartissa. Lisäksi elämänpuulla asuu paljon muita erilaisia eläimiä, kuten jääkarhu, pingviinejä, päästäisiä, vuorikauriita ja tiikereitä. Elämänpuu on tehty kauniiksi paikaksi, josta löytyy sopiva asuinpaikka kaikille mahdollisille eläinlajeille. Siellä nähdään myös sarjassa aiemmin nähtyjä eläimiä. Bunga ja Kion nimittäin löytävät sielunkumppaninsa Elämänpuulta. 

Mufasa ei ole ainoa mennyt leijona, jonka kanssa Kion juttelee. Leijonakaartin kolmannella tuotantokaudella päästään näkemään ensimmäistä Leijonakaartia johtanut Askari, jolta Kion saa apua karjaisuun liittyvissä asioissa. Askari opettaa Kionille paljon uusia vanhinten karjaisuun liittyviä asioita, joista on myöhemmin apua eräässä taistelussa ja sen jälkeen käytävässä tärkeässä matkassa. Askarin esiintymisen jälkeen fanit ovat keksineet, että Scarin nimi oli alunperin Askari, mutta se lyheni Scariksi arven ilmestymisen jälkeen. 

Koska suurin osa kolmoskauden tapahtumista tapahtuu Jylhämaan ulkopuolella, niin Jylhämaalaiset jäävät huomattavasti pienempään rooliin. Siitä tulikin mieleen, että kuvittelenko minä vai onko Zazulla oikeasti entistä pienempi rooli jokaisella kaudella, sillä häntä ei näytetä kolmannella kaudella lähes ollenkaan. En edes muista onko Zazulla yhtään repliikkiä kolmannella kaudella. Zazua vähemmän kolmannella kaudella näytetään Tiifua ja Zuria, joilla ei ole yhtään repliikkiä. Lisäksi kaksikko nähdään vain yhdessä kohdassa. Myös suurin osa muista Jylhämaan ja Varjonmaan asukkaista jää enemmän tai vähemmän sivummalle kolmoskaudella. 

Yhteenvetona sanon, että kolmas tuotantokausi antaa mainion päätöksen Kionin ja Leijonakaartin tarinalle. Tällä kaudella nähdään paljon mielenkiintoisia asioita ja kuullaan hyviä lauluja. Suosittelen teitä ehdottomasti katsomaan Leijonakaarti-sarjan kokonaan alusta loppuun. 

Olen nyt siis arvostellut Leijonakaartin kaikki kolme tuotantokautta. Sanoin elokuun viimeisessä postauksessa, että tulisin arvostelemaan myös erään näytellyn Disney-sarjan. En osaa sanoa tarkkaa aikaa sen sarjan arvostelulle, mutta aloitan sen viimeistään marraskuussa.

Tuhkimo (arvostelu)

Disneyn satavuotisen taipaleen kunniaksi joitakin Disney-klassikoita esitetään uudestaan elokuvateattereissa. Yksi näistä elokuvista on Tuhkimo, jota minä kävin tänään katsomassa, ja kirjoitan siitä nyt arvostelun. 

Tuhkimo asuu eräässä kylässä leskeksi jääneen isänsä kanssa. Isä menee myöhemmin uusiin naimisiin Lady Tremainen kanssa. Lady Tremainella on edellisestä avioliitostaan kaksi Tuhkimon ikäistä tytärtä, joiden nimet ovat Anastasia ja Druzella. Tuhkimon isän kuoltua äitipuolen oikea luonne paljastuu. Hän suosii omia tyttäriään Tuhkimon kustannuksella ja pakottaa Tuhkimon tekemään kaikki kotityöt. Alistuksesta huolimatta Tuhkimosta kasvaa luonteeltaan positiivinen ja muita ajatteleva. Talon töiden hoitaminen vie Tuhkimolta aina koko päivän, mutta silti hänellä on aikaa haaveilla paremmasta huomisesta. Kuninkaan linnasta saapunut kirje alkaa tuoda muutoksia Tuhkimon elämään. Kuvioon päätyvät mukaan vielä Hyvä Haltiakummi, taianomainen tanssiaisilta, prinssi ja kadonnut lasikenkä.

Tuhkimo sai ensimmäisen ensi-iltansa vuonna 1950. Sen on sanottu olevan yksi Disneyn menestyneimmistä elokuvista Lumikin ilmestymisen jälkeen. Walt Disney oli sanonut Tuhkimon olevan hänen suosikkiprinsessansa ja lisäksi hän on sanonut pitävänsä siitä, kun Tuhkimon mekko muuttuu. 

Elokuvan päähenkilö on Tuhkimo, josta tulee isänsä kuoleman jälkeen kyökkipiika omaan kotiinsa. Loputon määrä kotitöitä ja alistetuksi joutuminen ei kuitenkaan ole lannistanut Tuhkimoa lopullisesti. Hän on säilynyt luonteeltaan positiivisena ja haaveilee paremmasta huomisesta. Tuhkimo välittää kaikista heidän kodissaan asuvista eläimistä ja toivoo heille kaikille pelkkää hyvää. Myös Lucifer-kissalle, vaikka tämä onkin ilkeä eikä Tuhkimo keksi kissasta helposti hyviä puolia. 

Nyt kun eläimet tuli mainittua, niin voisinkin ottaa ne nyt puheeksi. Lucifer-kissan ohella talossa asuu hevonen, Luciferin jahtaamisesta haaveileva Bruno-koira, kanoja ja muita eläimiä. Tärkeimmän roolin eläimistä ovat saaneet Tuhkimon kanssa talon vintillä majailevat linnut ja hiiret, jotka auttavat Tuhkimoa aamutoimissa ja vähän muissakin asioissa, kuten tanssiaismekon ompelemisessa. Hiiristä tärkeimmän roolin saavat Huli ja Vili, joista Huli saapuu taloon ensimmäistä kertaa elokuvan alussa ja Vili yrittää opettaa uutta ystäväänsä talon tavoille.

Tuhkimon ja eläinten lisäksi talossa asuvat äitipuoli Lady Tremaine, sekä hänen tyttärensä Anastasia ja Druzella. Lady Tremaine on satuhahmojen perinteinen ilkeä äitipuoli, joka suosii omia lapsiaan ja kohtelee lapsipuoltaan huonosti. Anastasia ja Druzella ovat turhamaisia bimboja, jotka nauttivat Tuhkimon kiusaamisesta. Varsinkin silloin, kun heidän äitinsä yllyttää heitä tekemään niin. 

Muita tärkeitä hahmoja elokuvassa ovat lapsenlapsista haaveileva kuningas, tämän poika prinssi, linnassa heidän kanssaan asuva suurherttua, sekä Hyvä Haltiakummi, jonka avulla Tuhkimo pääsee tekemään elämästään edes hetkellisesti parempaa. Näistä hahmoista ei kerrota kovinkaan paljoa ja erityisesti prinssi jää etäiseksi ja persoonattomaksi hahmoksi. Kuningas on varmasti elokuvan hauskin hahmo eivätkä ainakaan Aku Ankkamaiset raivokohtaukset vähennä sitä. Suurherttua on ollut minulle aina neutraali hahmo, joten en osaa sanoa pidänkö hänestä vai enkö pidä. Hyvä Haltiakummi esiintyy elokuvassa vain yhdessä kohdassa, mutta hänen avuliaaseen luonteeseensa ehditään silti syventyä. 

Monien Disneyn klassikkoelokuvien tapaan myös Tuhkimo on musikaali ja siinä kuullaan paljon ajattomia lauluja Tuhkimon laulamasta Öisin uneksin -laulusta Haltiakummin laulamaan Bibbedi babbedi buu -lauluun. Musiikki ei ole elokuvassa täysin merkittävässä roolissa, mutta siitä huolimatta kaikki laulut sopivat elokuvaan jollain tavalla, vaikka vain muutama laulu vie tarinaa kunnolla eteenpäin. 

Olen katsonut Tuhkimon muutaman kerran Disney plussasta, mutta minusta tuntui erilaiselta katsoa elokuvaa valkokankaalta. Tuhkimon mekon muuttuminen näyttää aina hienolta, mutta se teki minuun suuremman vaikutuksen isolla näytöllä. Ei siis ole mikään ihme, että Walt Disney piti siitä. Myös jotkut muut kohdat tuntuivat erilaisilta teatterissa kuin kotona. 

Elokuvana Tuhkimo on hyvä ja pidän sen lauluista, sekä päähenkilön avuliaasta luonteesta. Hyvissäkin elokuvissa on silti jotain heikkouksia. Yksi näistä heikkouksista on Tuhkimon ja prinssin lähes mitäänsanomattomaksi jäävä romanssi. Luciferin ilkeilyt hiiriä kohtaan koettelevat minun hermojani joka kerta. Hiirten (erityisesti Hulin ja Vilin) puolesta saa jännittää paljon, vaikka tiedänkin miten heidän käy. Tuhkimo kuuluu Disney-klassikoiden paremmalle puoliskolle, mutta se ei siitä huolimatta pääse ihan parhaista parhaimpien Disney-elokuvien joukkoon. 

Mitä mieltä itse olet Tuhkimosta? Kerro se kommenteissa? Kiinnostaisiko teitä lukea arvostelut Tuhkimon jatko-osista? En ole nähnyt niitä, mutta olen miettinyt, että voisin katsoa ne joskus. Kuten jo edellisessä postauksessa sanoinkin, niin olen alkanut etsiä kuvia Leijonakaartin kolmannen tuotantokauden arvosteluun. Se postaus olisi siis tulossa seuraavaksi.

(Toive ja Elio) Dubbaajien arvailua

Mainitsin edellisessä postauksessa, että tähän postaukseen liittyisi tuleva Disney-klassikko Toive ja ensi vuonna ilmestyvä Pixar-elokuva Elio. Molemmista elokuvista on julkaistu teaserit suomeksi ja englanniksi. Elion suomenkielisiä ääniä ei olla vielä kerrottu missään eikä elokuvalle olla tehty suomenkielistä wikipedia-sivua. En siis tiedä ketkä dubbaajat ovat mukana kyseisessä elokuvassa. Sen sijaan Toiveelle on tehty suomenkielinen wikipedia-sivu, josta löytyvät elokuvan suomenkieliset ääninäyttelijät. En tiedä ketkä ääninäyttelevät Toiveen suomenkielisessä versiossa, enkä halua tietää Toiveen ja Elion suomidubbaajia ennen kun olen nähnyt elokuvat. Kuten jo tässä postauksessa kerroinkin, niin yritän uusia animaatioelokuvia ja dubattuja live actioneja katsoessa arvata hahmojen suomenkielisiä ääninäyttelijöitä. Se arvailu olisikin aiheena tässä postauksessa. Aion siis kertoa omia arvauksiani liittyen Toiveen ja Elion suomidubbaajiin. Olen ottanut tähän pelkästään sellaisia hahmoja, joiden äänet kuullaan teasereissa. Nyt niihin arvauksiin.

Asha

Ensimmäisenä kohteena arvailuissani on Toive-elokuvan päähenkilö Asha, jota ääninäyttelee englanninkielisessä versiossa Ariana DeBose. Asha huomaa yhteisönsä olevan vaarassa ja esittää sen vuoksi toiveen tähtitaivaalle. Asha laulaa elokuvan aikana laulun This wish, jonka DeBose esitti D23-tapahtumassa. Vaikka Toivetta ei ollakaan vielä julkaistu, niin Ashasta on silti ehditty keksiä muutama faniteoria, joista voisin kertoa joskus. Kiinnostaisiko teitä sellainen postaus? Sitten asiaan. Eli kenen uskon olevan Ashan suomenkielinen ääninäyttelijä. Kun Toiveesta kerrottiin ensimmäisen kerran ja näin ensimmäisen kuvan Ashasta, niin ajattelin heti, että hänen suomenkielinen ääninäyttelijänsä olisi Jenny Pitkänen (Jennysvoices). En tiedä mistä tuo ajatus on peräisin, mutta jostain syystä Asha näyttää minun mielestäni sellaiselta hahmolta, jota Jenny voisi ääninäytellä. Olinkin itse asiassa kuulevinani hänen äänensä teaserissa. Ainakin puheosuuksissa. Ashan laulusta kuullaan pätkä teaserin aikana ja laulun perusteella päättelin hänen suomenkielisen äänensä olevan Amy Burgess tai Ulriikka Heikinheimo. Jos ei nyt erotella Ashan puhe- ja lauluääntä toisistaan, niin sen perusteella Ashan suomenkielisenä äänenä olisi Mimosa Willamo. En tiedä miksi, mutta jostain syystä minä luulen, että Ashalla tulee olemaan Toiveen suomenkielisessä versiossa eri äänet puhe- ja lauluosuuksissa. Toivon, että asia ei olisi niin, mutta toisaalta arvaaminen olisi sitten mielenkiintoisempaa. 

Magnifico

Magnifico on Rosasin kuningas ja Toiveen pääpahis. Hänen englanninkielinen ääninäyttelijänsä on Chris Pine. Kuningas Magnifico toimii teaserin kertojana. Sitten puhutaan Magnificon suomenkielisestä ääninäyttelijästä. Mainitsin aiemmin, että Magnificoa dubbaisi Jarmo Koski, mutta olen miettinyt jälkeenpäin, että se voisi olla myös Pasi Ruohonen. Teaserin perusteella Magnifico kuulostaa enemmän Jarmo Koskelta, mutta ei Pasi Ruohonen ole minulle silti täysin poissuljettu vaihtoehto. 

Valentino

Ashan lemmikkivuohi Valentino saa elokuvassaan kyvyn puhua. Valentinoa ääninäyttelee Toiveen englanninkielisessä versiossa useista eläinrooleista tunnettu Alan Tudyk. Mainitsin kesällä, että Valentinon suomenkielinen ääninäyttelijä olisi Petri Hanttu, mutta mitä enemmän katsoin teaserin suomenkielistä versiota, niin sitä enemmän aloin tajuamaan, että hahmo ei kuulostaa häneltä lähes ollenkaan. Petri Hanttu on siis täysin poissuljettu vaihtoehto. En osaa ihan tarkasti sanoa Valentinon suomenkielistä ääninäyttelijää, mutta vastaan Sasu Moilasen, sillä hän tuli minulla ensimmäisenä mieleen. 

Elio Solis

Kuten nimestä pystyy päättelemään, niin Elio-elokuvan päähenkilö on yksisilmäinen Elio Solis, jota erehdytään luulemaan maapallon johtajaksi. Hänen englanninkielinen ääninäyttelijänsä on Yonas Kibreab. Mitä osaan teaserin perusteella sanoa, niin Elion äänenä on melkein uusi lapsiääni, joka on kuitenkin saanut jo jonkin verran suurempaa kokemusta ääninäyttelystä. Elion suomenkielinen ääninäyttelijä on siis Jeremy Kiberu. 

Olga Solis

Elion äiti Olga Solis työskentelee järjestössä, johon otetaan yhteyttä avaruudesta. Hänen englanninkielinen äänensä on America Ferrera. Olgan ääntä ei kuulla teaserissa kovin pitkään, mutta sen perusteella arvelen, että hänen suomenkielinen äänensä on Minttu Mustakallio. 

Ambassador Questa

Ambassador Questa on yksi niistä olennoista, jotka kaappaavat Elion erehtyessään luulemaan tätä maapallon johtajaksi. Questan englanninkielinen ääninäyttelijä on Jameela Jamil. Questaa nähdään teaserissa vain hetken enkä ole täysin kartalla hänen suomenkielisestä äänestään, mutta minulle tuli ensimmäisenä mieleen Pinja Hanski, joten vastaan hänet. 

Ambassador Grigon

Ambassador Grigon on myös yksi Elion kaappaajista. Grigon kertoo teaserissa, että söi äitinsä heti syntymänsä jälkeen ja katuu sitä aina saavuttaessaan jotain. Grigonin englanninkielinen ääninäyttelijä on Brad Garrett. Grigonin suomenkielisestä ääninäyttelijästä minulla on kolme vaihtoehtoa, joista en osaa sanoa kuka kuulostaisi hahmolta eniten. Ne vaihtoehdot ovat Sasu Moilanen, Markus Blom ja Jukka Nylund.  

Siinä oli siis minun arvauksiani liittyen Toiveen ja Elion dubbaajiin. Jos et tiedä näiden elokuvien suomenkielisiä ääniä ja haluat selvittää ne, niin saat tehdä sen, mutta yhdellä ehdolla. Älä missään nimessä kerro niitä minulle. Tämä koskee myös niitä, jotka tietävät elokuvien suomenkieliset äänet jo valmiiksi. Jos et halua tietää Toiveen ja Elion dubbaajia, niin saat esittää niihin liittyviä arvauksiasi kommenteissa. Molempien elokuvien suomenkieliset teaserit löytyvät Youtubesta. Ja korostan vielä, että en halua tietää hahmojen oikeita suomenkielisiä ääniä, vaan niihin liittyviä arvauksia.

Olen alkanut etsimään kuvia Leijonakaartin kolmannen kauden arvosteluun, joten saan sen hyvällä tuurilla julkaistua ensi viikolla. Sitä ennen olisi tulossa Tuhkimo-elokuvan arvostelu. 

Mitä toivon lisättäväksi Disney plussaan?

Tällä kertaa olisi luvassa vähän erilainen postaus. Kuten tiedätte, niin suoratoistopalvelu Disney+ sisältää paljon Disneyhyn liittyviä elokuvia, lyhytelokuvia ja sarjoja. Vaikka Disney plussan sisältö onkin valtava, niin siitä huolimatta sieltä ei löydy ihan kaikkea. Tässä postauksessa minä kerron siitä mitä toivoisin lisättäväksi kyseiseen suoratoistopalveluun. 

Sofia Ensimmäinen (Olipa kerran prinsessa)

Olen kertonut tässä postauksessa, että Lumolan prinsessa Sofian tarinan aloittava elokuva Olipa kerran prinsessa ei ole katsottavissa Disney plussasta. Se harmittaa minua, sillä olisi kivaa katsoa tämä pitkästä aikaa. 

Avalorin Elena sarjan kolmas tuotantokausi

Avalorin Elena löytyy kyllä Disney plussasta, mutta siitä pystyy katsomaan sieltä vain kaksi ensimmäistä tuotantokautta. Ohjelman kolmas kausi ei ole Disney plussassa ollenkaan, mikä on huono juttu, sillä kaikkia kolmannen kauden jaksoja ei pysty katsomaan Youtubesta tai Dailymotionista. En ole nähnyt suurinta osaa Avalorin Elenan kolmoskauden jaksoista, joten siksi olisi kivaa, jos se löytyisi Disney plussasta.

Kaksin karkuteillä Ennen hiuksia nostattavia häitä elokuvan suomenkielinen versio

Kaksin karkuteillä sarjaa ei löydy Disney plussasta, mutta sen sijaan sieltä löytyy sarjan pilottina toimiva elokuva Ennen hiuksia nostattavia häitä. Elokuva esitettiin Ruutu-palvelussa suomeksi dubattuna ennen Disney plussan ilmestymistä. Siitä huolimatta elokuvaa ei voi katsoa Disney plussasta suomenkielisenä. Tiedän kyllä, että Kaksin karkuteillä sarjan suomenkielinen dubbaus jätettiin kesken ensimmäisen kauden puolivälissä, mutta kuten jo sanoinkin, niin sarjan pilottielokuva löytyy yksinään Disney plussasta, joten on aika outoa, ettei sitä voi katsoa sieltä suomeksi.

Nalle Puh ja Möhköfantin halloween

Suurin osa Nalle Puh elokuvista löytyy Disney plussasta, mutta siitä huolimatta muutamaa Nalle Puh elokuvaa ei löydy sieltä. Yksi näistä elokuvista on Nalle Puh ja Möhköfantin halloween. En ole nähnyt tätä elokuvaa, joten siksi toivon, että se olisi Disney plussassa. Toivottavasti tämän voi vuokrata jostain, sillä haluaisin nähdä tämän elokuvan. 

Nalle Puh Yhtä juhlaa

Myöskään Nalle Puh Yhtä juhlaa elokuvaa ei löydy Disney plussasta. Minulla on jonkinlainen muistikuva siitä, että olisin nähnyt tämän lapsena, mutta en ole varma sen muiston todenperäisyydestä. Siitä syystä olisikin kivaa katsoa tämä elokuva pitkästä aikaa (tai ensimmäistä kertaa).

Nalle Puhin uudet seikkailut

Nalle Puh hahmoista kertova sarja Nalle Puhin uudet seikkailut oli lapsena yksi lempiohjelmistani. On sääli, ettei tätä ohjelmaa löydy Disney plussasta, sillä minun on tehnyt välillä mieli katsoa tätä.

Siinä oli siis lista siitä, mitä kaikkea toivoisin lisättäväksi Disney plussaan. Voitte kertoa kommenteissa omia toiveitanne liittyen Disney plussan sisältöön.

Mainitsin aikaisemmissa postauksissa, että Leijonakaartin kolmannen kauden arvostelu ilmestyisi tämän viikon lopussa, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että sen postauksen julkaisuajankohta siirtyy ensi viikolle. En ole vielä katsonut kaikkia jaksoja, minkä lisäksi kuvien etsimiseen menee paljon aikaa. Aion kuitenkin päivittää blogia tänä viikonloppuna. Kuten tiedättekin, niin Disney täyttää tänä vuonna 100-vuotta ja sen kunniaksi joitakin vanhoja Disney-klassikoita näytetään uudestaan Finnkinon elokuvateattereissa. Vaikka minulla onkin Disney+, niin haluan silti käyttää tilaisuuden hyväkseni, sillä ei sitä jokapäivä pääse katsomaan ikivihreitä valkokankaalta. Siksi menenkin sunnuntaina katsomaan Tuhkimoa, josta kirjoitan arvostelun. Lisäksi viikonloppuna on tulossa postaus, johon liittyvät loppuvuodesta ilmestyvä Disney-klassikko nimeltä Toive ja ensi keväänä ilmestyvä Pixarin Elio-elokuva.

Tuliaisia Irlannista

Vanhempani olivat tällä viikolla lomalla Irlannissa ja pyysin heitä tuomaan minulle jotain Dublinin Disney Storesta. Tässä postauksessa aion esitellä minulle tuodut tuliaiset.

Ensimmäisenä aion esitellä Minni-korvat. En ole ikinä käynyt missään Disney-puistossa, mutta jos pääsisin joskus käymään sellaisessa, niin käyttäisin Minni-korvia siellä. Toisaalta voin kyllä käyttää näitä myös Disney on Ice tapahtumassa.

Toisena tuliaisena sain Stitch-hupparin. Hupparissa on Stitchin kuva ja Hawaji-teksti. 

Leijonakaarti (kausi 2) arvostelu

Sain katsottua Leijonakaartin toisen tuotantokauden loppuun ja etsittyä kuvia siitä, joten pääsen nyt julkaisemaan arvostelun.

Kausi alkaa rauhallisissa merkeissä. Mitä nyt muutama vihollinen sattuu hyökkäämään pari kertaa Jylhämaahan. Kuivakauden koittaessa asiat lähtevät pahenemaan ja lisähaasteita tilanteeseen tuo erään vanhan ja kauan sitten voitetun vihollisen paluu. Leijonakaarti joutuu tekemään kaikkensa saadakseen rauhan palautettua Jylhämaahan.

Yksi asia mistä pidän Leijonakaartin kakkoskaudella on se, että joidenkin sivuhahmojen luonteita muutetaan suuntaan tai toiseen. Yhtenä esimerkkinä mainitsen krokotiilien johtajana toimivan Makuun, joka oli ensimmäisellä kaudella pahiksen roolissa, mutta toisella kaudella hänestä aletaan tehdä hyvistä. Tässä tapauksessa pidän eniten siitä, että Makuu ei muutu kerralla pahasta hyväksi, vaan hänen luonteensa alkaa muuttua vähitellen. Toiseen suuntaan (eli pahikseksi) muuttuva hahmo on Leijonakaartiin (erityisesti Bungaan) useita kertoja hermonsa menettänyt myrkkykäärme Ushari. Usharin pahistuminen ei tullut minulle yllätyksenä, sillä ensimmäisellä kaudella oli paljon vihjeitä siitä, että hahmo voisi toimia pahiksena.

Ensimmäisellä kaudella kenelläkään ensimmäisessä Leijonakuninkaassa esiintyneistä hahmoista ei ollut tässä sarjassa samaa suomenkielistä ääninäyttelijää kuin siellä (paitsi Simbaa ääninäyttelevä Paavo Kerosuo). Eivät kaikki vanhat ääninäyttelijät ole palanneet tälle kaudelle, mutta olen iloinen siitä, että Langry-nimellä tunnettu sirkustaiteilija Abdesselam Chellaf on palannut Rafikin rooliin. Ei sillä, että Jukka Rasila olisi ollut huono Rafiki, mutta minusta kuulosti siltä, että hän yritti matkia Langryn ääntä (varsinkin laulaessa). Muuten Rasilan suorituksessa ei ollut mitään vikaa. Rafiki laulaa myös Leijonakaartin toisella kaudella.

Tuosta äskeisestä päästäänkin aasinsiltana seuraavaan aiheeseen. Mainitsin tekstin alussa, että eräs vanha vihollinen palaa tällä kaudella takaisin Jylhämaahan. Tai ei ihan Jylhämaahan, sillä aluksi hänet nähdään enimmäkseen Varjonmaalla. Ushari ja Janjan klaani saavat tietää, että heillä olisi mahdollisuus tuoda Scar takaisin ja onnistuvatkin siinä. Kun nuo dubbaajat tulivat aiemmin puheeksi, niin mainitsen, että Scaria ensimmäisessä Leijonakuningas elokuvassa ääninäytellyt Jukka-Pekka Palo on palannut rooliinsa Leijonakaartissa. Minusta tämä on hienoa ja olen kuullut, että Scarin vanha ääninäyttelijä on palannut rooliinsa myös osassa tämän sarjan muille kielille dubatuista versioista. Jos aiot katsoa Leijonakaartia englanniksi, niin sanon varoituksena, että Jeremy Irons ei ole palannut Scarin rooliin. 

Scarin lisäksi toinen edesmennyt leijona, joka sarjassa nähdään on Mufasa, jonka kanssa Kion keskustelee silloin kun tarvitsee neuvoja. Kion ei ole tällä kaudella ainoa, joka puhuu Mufasalle. Yksi jakso alkaa nimittäin siitä, että Simba ja Kion juttelevat Mufasalle yhdessä. Nyt kun Simba tuli puheeksi, niin hänen ja Kionin välinen suhde on isossa osassa kauden alkupuolella. Kion laulaa yhdessä jaksossa dueton isänsä kanssa. 

Nalan ja Kiaran roolia on pienennetty tällä kaudella, mutta Tiifun ja Zurin roolia on kasvatettu. Kaksikko on saanut jopa oman jakson. Tosin se jakso on enemmän Tiifun jakso, mutta kyllä Zurillakin on siinä aika iso rooli. Timon ja Pumba ovat Leijonakaartin kakkoskaudella sellaisia hahmoja, että he ovat joko isossa roolissa tai sitten heitä ei näytetä ollenkaan. Zazun rooli on entistäkin pienempi. Häntä näytetään paljon kauden ensimmäisellä puolella ja lisäksi hän on saanut oman jakson (ja oman laulun). Kyseisen jakson jälkeen Zazua ei näytetä lähes ollenkaan. 

Leijonakaartiin tulee toisella kaudella uusia hahmoja, joista yksi on Rafikin oppilas Makini, josta on tarkoitus tulla Rafikin jälkeen seuraava kuninkaallinen Mjuzi. Hän pääsisi siis tekemään kaikkea, mitä Rafiki on tehnyt Leijonakaarti-sarjassa ja Leijonakuningas-elokuvissa, kuten maalaamaan luolamaalauksia ja roikottamaan vauvaleijonia kallionkielekkeellä. Makini on luonteeltaan innokas ja energinen eikä hänellä ole kovin hyvä tuuri bakora-sauvojensa kanssa. Mainitsin sauvat monikkomuodossa, sillä Makini onnistuu kadottamaan tai hajottamaan useamman bakora-sauvansa sarjan aikana. 

Sivuhahmot ovat Leijonakaartin toisella tuotantokaudella isommassa roolissa. Varsinkin kauden loppupäässä, jossa Kion päättää pyytää muilta Jylhämaalaisilta apua taistellakseen Scaria ja muita vihollisia vastaan. Sivuhahmoja näytetään muutenkin tavallista enemmän. Erityisesti Thurston-seepran roolia on kasvatettu ja hän on saanut jopa oman jakson. 

Makinin lisäksi muita uusia hahmoja sarjan toisella kaudella ovat mm. Scarin vakoojina toimivat skinkit, gorillasoturi Shujaa ja Takamaita johtava kultainen seepra Dhahabu. Lisäksi kaudella nähdään paljon sellaisia hahmoja, jotka esiintyvät yhdessä jaksossa, joissa heillä on jollakin tavalla iso rooli. Monet tällaisista hahmoista ovat saaneet myös oman laulun. 

Leijonakaartin kakkoskaudella ei nähdä kovinkaan paljoa uusia tapahtumapaikkoja. Jylhämaan ja Varjonmaan lisäksi kaarti pääsee käymään Takamailla. Takamaita on näytetty vähän ensimmäisellä kaudella, mutta toisella kaudella ne päästään näkemään kunnolla ja paikan asukkaitakin näytetään enemmän. 

Jasirille on annettu Leijonakaartin toisella kaudella isompi rooli. Myös hänen siskonsa Madoa ja muut hyvishyeenat ovat saaneet toisella kaudella enemmän ruutuaikaa. Jasiri keksiikin yhdessä jaksossa, että he perustaisivat hyeenojen vastarinnan, joka auttaisi Janjan pahishyeenaklaanin, Reirein johtaman sakaalilauman ja Kiburin johtaman pahiskrokotiililauman pahojen aikeiden estämisessä.

Leijonakaartin toinen tuotantokausi on ensimmäiseen tuotantokauteen verrattuna paljon synkempi ja pelottavampi. Osittain siihen vaikuttavat kuivakausi ja Scarin paluu, joista erityisesti jälkimmäinen lisää kauden synkkyyttä ja tekee Leijonakaartin työn entistä vaikeammaksi. Siitäkin huolimatta, että kaartilaiset hankkivat apua joihinkin tehtäviinsä. 

Synkkyydestä huolimatta Leijonakaartin toisella kaudella nähdään myös hauskoja ja iloisia hetkiä. Esimerkiksi yhdessä jaksossa vietetään joulua, jonka Timon ja Pumba ovat tuoneet Jylhämaahan. Zazun jaksosta löytyy synkkyydestä huolimatta myös hauskoja asioita. Myös Fulin turhautumiset tuovat kauteen hieman kevennystä synkkyyden keskelle. Kausi on siis kaikin puolin onnistunut ja pidän siitä, että pahiksilla on etulyöntiasema eivätkä hyvikset pääse ihan täysin helpolla. 

Aloitan kolmannen kauden katsomisen joko sunnuntaina (eli tänään, sillä vuorokausi on ehtinyt jo vaihtua) tai seuraavan viikon alussa. Tulen luultavasti katsomaan myös kolmoskauden jaksot kokonaan muutamassa päivässä, joten arvostelu kyseisestä kaudesta ilmestyy aikaisintaan ensi viikonloppuna. Sitä ennen olisi tulossa yksi tavaroiden esittelypostaus.

Suklaata sisältävät Disney-hetket

Sanoin edellisessä postauksessa, että seuraavaksi olisi tulossa Leijonakaartin toisen kauden arvostelu, mutta suunnitelmiin tulee nyt vähän muutoksia, kun muistin erään postausidean, jonka haluan toteuttaa ennen sitä. Tänään vietetään kansainvälistä suklaapäivää ja sen kunniaksi tämän postauksen aiheeksi ovat päässeet suklaata sisältävät Disney-hetket. Olin alunperin ajatellut tehdä tästä pidemmän postauksen, mutta niitä suklaata sisältäviä Disney-hetkiä ei tullut mieleeni kovinkaan paljon, joten laitan tähän pelkästään kuvat niistä Disneyn suklaa-hetkistä, jotka muistin.

Nuo ovat siis ainoat suklaata sisältävät Disney-hetket, jotka tulivat minun mieleeni. Kertokaa, jos muistatte lisää suklaata sisältäviä Disney-hetkiä. Ja hyvää suklaapäivää teille, vaikka ette söisikään tänään suklaata. Itse en ole ajatellut syödä tänään ollenkaan suklaata, sillä aikani tulee kulumaan lähinnä töiden ja Leijonakaartin kakkoskauden arvostelun suunnittelun parissa. 

Muistuttaisin vielä siitä, että voitte edelleen käydä laittamassa adjektiiveja elokuun viimeisen postauksen kommentteihin. Pakko ei tietenkään ole, mutta uskon, että se olisi teistäkin outoa, jos tämän vuoden joulutarinassa ei olisi adjektiiveja.