Puolenhehtaarin metsässä valmistaudutaan viettämään pääsiäistä. Kaikki ovat jo innoissaan menossa Kanin luokse. Heidän päästyä perille selviää, että Kani ei aio viettää pääsiäistä ollenkaan, vaan on järjestänyt kevätsiivouspäivän ja pakottaa ystäviään siivoamaan.
Nalle Puh: Kevät ja Ruu julkaistiin vuoden 2004 maaliskuussa. Elokuva on pääsiäisversio Charles Dickensin sadusta Saiturin joulu. Tarinassa Puolenhehtaarin metsän asukkaat haluavat viettää pääsiäistä, mutta Kani välittää vain kevätsiivouksesta eikä halua edes kuulla sanaa pääsiäinen.
Elokuvassa esiintyvät Risto Reipasta, Pöllöä ja Myyrää lukuun ottamatta kaikki muissakin Nalle Puh -elokuvissa esiintyvät hahmot. Kuten elokuvan nimestä voi päätellä, niin pääosassa nähdään Ruu. Häneen keskitytäänkin paljon elokuvan alussa. Elokuvan loppuaika keskittyy enemmän Kaniin, joten hänenkin voisi sanoa olevan päähenkilö. Voisi varmaankin sanoa, että tällä elokuvalla on kaksi päähenkilöä, joista toinen aloittaa päähenkilönä, mutta lopulta toinen hahmo ottaa päähenkilön paikan itselleen. En tiedä voiko noin olla, mutta en osannut selittää sitä paremmin. Vaikka elokuvan nimessä onkin Ruun nimi, niin silti Kani on enemmän päähenkilö. Kani toimii tavallaan myös elokuvan pahiksena.
Tarinan puolesta Kevät ja Ruu on mainio elokuva. Pidän siitä, että loppupuolella se alkaa saada jännittäviä ja ehkä hieman synkkiäkin sävyjä. Kirjalla ja kertojalla on isompi rooli juonen etenemiseen liittyvissä asioissa. Tämä onkin yksi niistä Nalle Puh -elokuvista, jossa kertoja kommunikoi hahmojen kanssa enemmän kuin useimmissa muissa Nalle Puh -elokuvissa. Lisäksi kertoja vie erään hahmon katsomaan menneitä ja tulevia tapahtumia. Myös animointi ollaan tehty elokuvassa hienosti.
Mitä lauluihin tulee, niin ne ovat yhtä lukuunottamatta lähinnä iloisia. Kun elokuvassa kerran on pääsiäisteema, niin tietenkin myös laulut liittyvät pääsiäiseen. Lauluissa kerrotaan mm. pääsiäisen järjestämisestä ja pääsiäismunien etsimisestä. Ainoa pääsiäiseen liittymätön laulu elokuvassa on Nalle Puhin aivastuslaulu. Laulut sopivat tarinaan hienosti ja joidenkin laulujen avulla päästään selittämään tiettyjen hahmojen käytöstä tietyissä tilanteissa.
Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin elokuvan ensimmäiset minuutit keskittyvät lähinnä Ruuhun, mutta myöhemmin keskittyminen siirtyy Kaniin. Heidän molempien (ja tietenkin myös kaikkien muiden) näkökulmat tuodaan onnistuneesti esille ja katsojan on helppo ymmärtää miksi he toimivat niin kuin toimivat. Kani on suurimman osan elokuvan ajasta ärsyttävä ja haluaa toimia aina omasta mielestään oikealla tavalla. Elokuvan edetessä selviää miksi Kani käyttäytyy kuten käyttäytyy ja häntä alkaa myös ymmärtämään paremmin, vaikkei hänen tekojaan hyväksyisikään.
Sanonkin siis, että Nalle Puh: Kevät ja Ruu on yksi parhaiten tehdyistä Nalle Puh -elokuvista. Kyseessä on myös iloinen elokuva, sillä se tunne välittyy katsojille lähes koko sen ajan mitä elokuva kestää. Synkissä kohtauksissa (joita on oikeasti vain muutama) iloisuus ei pääse kunnolla esille, mutta siihen tunteeseen päästään aina takaisin. Lisäksi Ihaa hymyilee tässä enemmän kuin kaikissa muissa Nalle Puh -elokuvissa. Suosittelen siis ehdottomasti katsomaan tämän elokuvan, jos et ole tätä vielä nähnyt.
Olen jo alkanut suunnitella seuraavaa osaa Klassikko ja live action -sarjaan. Se postaus olisi tulossa seuraavaksi. Sen jälkeen tulee joko uusi top-lista tai Disneyhyn liittyvistä kysymyksistä kertova postaus.
