Sivut

lauantai 20. heinäkuuta 2019

Nostalgia (Nalle Puh)

Tässä tulee nostalgia sarjan toinen osa. Tähän osaan arvosteltavaksi on päässyt elokuva nimeltään Nalle Puh. Olen tavallaan arvostellut tämän elokuvan jo aikaisemmin, mutta tästä arvostelusta tulee laajempi.


Olen kertonut elokuvan juonen sinisellä tekstillä, mutta en tule paljastamaan loppuratkaisua. Jos siis et halua tietää elokuvan juonta, skippaa sininen teksti.

Elokuva kertoo Nalle Puhista, joka asuu Puolen Hehtaarin metsässä ystäviensä kanssa. Elokuvan alussa Puhin tekee mieli hunajaa. Sen saamiseksi hän lainaa ilmapalloa ystävältään Risto Reippaalta ja naamioituu sadepilveksi. Mehiläiset eivät mene lankaan ja Puh lähtee vierailemaan Kanin luona. Puh kuitenkin juuttuu lähtiessään oviaukkoon, josta hän pääsee pois laihduttamalla, minkä jälkeen alkaa eri tarina.

Nalle Puh julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1977 ja Suomessa vuonna 1997. Elokuva koostuu kolmesta erillisestä lyhytelokuvasta, jotka ovat  Nalle Puh ja hunajapuu (ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1966 ja Suomessa samana vuonna), Nalle Puh ja tuulinen päivä (ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1968 ja Suomessa vuonna 1969) sekä Nalle Puh ja Tiikeri kans (ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1974 ja Suomessa vuonna 1977). Elokuvat yhdistettiin koko illan elokuvaksi ja siihen lisättiin myös uusia kohtauksia.


Nalle Puh on ensimmäinen Disney klassikko ja samalla myös ensimmäinen Disney elokuva, jonka olen nähnyt. Suosikki kohtaukseni elokuvassa on se, kun Puh vedetään irti kaninkolosta. Pidän myös siitä, kun Myyrä putoaa kuoppaan. Suosikki hahmojani ovat Puh ja Tiikeri. Asioihin joista en elokuvassa pidä ovat mm. Myyrän vihellykset ja se, ettei elokuvassa ole yhtä tiettyä juonta. Mielestäni ärsyttävimmät hahmot ovat Pöllö ja Kani. Tämä elokuva on minulle nostalgisempi kuin vuonna 2011 julkaistu Nalle Puhin elokuva, (jonka ilmestymisen aikaan olin ala-asteella), koska olen katsonut tätä elokuvaa enemmän ja minulla on siihen vahvempi tunneside.

Elokuvasta näkee selvästi, että se on tehty 60-, ja 70-luvuilla. Animointi on vanhanaikaista ja lauluistakin huomaa elokuvan vanhuuden. Myös suomenkielisessä dubbauksessa on yritetty saada lauluihin vanhanaikaisuutta ja se on onnistunut erityisesti kuoro-osuuksissa.


Musiikkipuolessa on onnistuttu erittäin hyvin ja elokuvan laulut ovatkin helposti muistettavia. Suosikkeihini kuuluvat ainakin elokuvan aloituskappale sekä Tulvalaulu. Musiikki luo elokuvaan oikeanlaisen tunnelman. Sen voi todistaa helposti laulussa Möhköfantit ja tärpät, joka on aiheuttanut minulle kylmiä väreitä (lievästi sanottuna).


Seuraavaksi listaan elokuvan plussat ja miinukset

+ Puh
+ Vanhanaikaisuuden huomaa
+ Hyvät laulut
+ Kirja
+ Kertoja
+ Ääninäyttelijät
+ Viittaukset tiettyihin asioihin (kuten siihen, ettei Myyrä esiinny A. A. Milnen kirjoissa)
+ Myyrän putoaminen
+ Hauskat hahmot
+ Kuoro-osuudet
+ Tiikerin laulu
+ Tiikeri

- Ei tiettyä juonta
- Myyrän vihellykset
- Pöllön tarinat
- Kanin "ajatuset"

Siinä oli siis plussat ja miinukset. Annan Nalle Puhille 9 1/2 pistettä.


Ei kommentteja: