Sivut

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Päivä Disney-universumissa

Hei kaikki. Kuten ehkä jo huomasittekin, olen vaihtanut nimimerkkini, sillä edellinen nimimerkki ei tuntunut enää omalta enkä halunnut käyttää oikeaa etunimeäni. Yrittäkää siis tottua tuohon. Ja tämän uuden nimimerkin taustasta vielä sen verran, että otin sen eräässä Pixar elokuvassa nähdystä autosta. Arvaatteko mistä elokuvasta on kyse? Entä mistä autosta? Tulevista postauksista vielä sen verran, että yritän saada ensimmäisen hahmoesittelyn julkaistua ensi viikolla.

Mennäänpä sitten itse aiheeseen. Tämänhetkinen tilanne ei ole sopiva matkusteluun, mutta aina voi lähteä mielikuvitusmatkalle. Tässä postauksessa kerron millaisen päivän viettäisin Disney universumissa, jos onnistuisin jotenkin pääsemään sinne. Sain tähän postaukseen idean Rinki tinki tinki blogissa nähdystä postauksesta, jossa oli samanlainen idea.
HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia Ducktales sarjan toiselta tuotantokaudelta ja Frozen 2 elokuvan lopusta. Lukeminen omalla vastuulla.

Olen syvässä unessa, kunnes korviini kantautuu laulu: Ihana asia minussa on, et ihana olen vain mä. Mun pääni on täytetty kumilla ja häntä on vieteriä. Pienet pomput, suuret pomput on ne hauskoja. Ihanin asia minussa on, et oon mä ainoa. Et oon mä ainoa.
Herään siihen ja huomaan olevani Puolen Hehtaarin metsässä. Näen Tiikerin pomppivan laulaen minua kohti. Nousen ylös ja pompin Tikrun kanssa syvemmälle metsään. Matkamme päättyy puron varrelle, johon on tuotu pöytä, jonka ympärillä istuvat kaikki metsän asukkaat. Pöytä on täynnä Kengun leipomia pikkuleipiä, joita me syömme. Puh on tuonut myös hunajaa, jota sitten levitämme pikkuleipien päälle.

Hetken kuluttua suuntaan katseeni kohti puroa ja näen veneen, jonka kyydissä ovat Vaiana ja Maui. Astun veneen kyytiin ja hyvästelen Puolen Hehtaarin metsän asukkaat. Vaiana ja Maui opettavat minua purjehtimaan matkan aikana. Käymme myös erittäin syvällisiä keskusteluja Mauin koukusta.

Aamupäivä kuluu nopeasti veneen kyydissä ja päädymme Arendelleen. Päätän nousta kyydistä ja hyvästelen Vaianan ja Mauin, jotka jatkavat matkaa kohti Motunuita. Tapaan satamalla Olafin ja Svenin ja he vievät minut linnaan Annan ja Kristoffin luokse. Elsa on tullut samaan aikaan vierailulle Lumotusta metsästä. Arendellessa on kuuma kesäpäivä, joten Elsa päättää tehdä kaikille mehujäät. Menemme linnan pihalle syömään niitä, minkä jälkeen Elsa taikoo lumisateen ja alamme olla lumisotaa.

Myöhemmin Elsa kertoo aikovansa lähteä takaisin Lumottuun metsään ja kutsuu minut mukaansa. Suostun ja lähden Elsan matkaan. Perillä tapaan kaikki metsän asukkaat. Mukaan lukien loput elementtihenget. Elsa vie minut esittelykierrokselle ja kierrämme koko metsän.

Kierros päättyy tuhoutuneen padon luokse. Kävelen jonkin matkaa eteenpäin. Pahaksi onneksi en muista katsoa eteeni ja meinaan pudota jokeen, mutta onneksi Maija Poppanen lentää sateenvarjollaan paikalle ja pelastaa minut viime hetkellä. Lennämme Lontooseen ja laskeudumme Big Benin katolle katsomaan maisemia.

Hetken kuluttua näen lentokoneen, jota ohjaa Heimo Huima. Nousen koneen kyytiin ja lennämme kohti Ankkalinnaa. Tapaan Akun ja Roopen, jotka vievät minut linnan pihalle. Pääsen myös käymään sisällä ja tapaan Selma Taatelin, Della Ankan, kolmoset ja Tepan, jonka kanssa tulen parhaiten toimeen. Myöhemmin saan nähdä Roope Ankan rahasäiliön. Tupu, Hupu ja Lupu ovat jättäneet ylätasanteelle marmorikuulan, johon Aku kompastuu ja saa raivokohtauksen, jonka seurauksena hän tönäisee minut vahingossa rahojen sekaan. En pahastu tästä vaikka polveeni tulikin pieni mustelma. Roope hyppää seurakseni alas ja näyttää minulle miten rahoissa kuuluu uida.

Uin rahoissa Roopen kanssa. Sukellan syvälle ja huomaan oudon luukun lattianrajassa. Avaan luukun ja alan ryömiä tunnelia pitkin. Päädyn Meksikoon ja tapaan Riverat, jotka kutsuvat minut päivälliselle. Aterian jälkee Miguel opettaa minua soittamaan kitaraa. Soitamme meidän kummankin lempikappaleita. 

Kohta jotakin putoaa päälleni ja alan leijua ylöspäin. Silloin tajuan sen jonkin olevan keijupölyä. Näen Peter Panin ja lennän hänen kanssaan Mikä-Mikä-Maahan. Aladdin lentää taikamatolla ohitsemme ja lyön hänen kanssaa ylävitosen. Perillä kohtaamme Kapteeni Koukun ja hänen miehistönsä. Päädymme Jolly Rogerin kyytiin. Siellä Koukku ja Simo haastavat minut ja Peterin miekkailuotteluun. Kamppailu on tiukka, mutta minä ja Peter voitamme sen. 

Tuuli tyyntyy ja laiva pysähtyy portaalin eteen. Hyppään laivan kyydistä ja portaali imaisee minut sisäänsä. Päädyn Skotlantiin ja tapaan Meridan, joka opettaa minulle jousiammuntaa. Lähdemme myöhemmin ratsastamaan linnan lähellä olevaan metsään.

Metsässä meitä vastaan tulevat Tähkäpää ja Maximus. Ratsastamme syvemmälle metsään ja päädymme Coronaan. Merida kääntyy takaisin, kun Tähkäpää vie minut kaupungille ja lähdemme sitten linnaan.

Kiertelen linnassa ja löydän salakäytävän. Kävelen portaat alas ja lähden tutkimaan käytävää uteliaana. Käytävä päättyy portaisiin, joiden yläpäässä on ovi. Menen avaamaan oven ja päädyn Ihmemaahan. Tapaan Jänön ja Hatuntekijän ja juhlimme yhdessä syntymättömyyspäiväämme. Juomme teetä, syömme kakkua ja katsomme ilotulituksia. Laulamme tietenkin myös syntymättömyyspäivä-laulua. Yhtäkkiä maa hajoaa altani ja putoan mustaan aukkoon.

Putoan Hirviön linnan kirjastoon. Pääni on täysin sekaisin, sillä olin pyörinyt paljon pudotessani aukon läpi. Polvestani (samasta, johon oli aiemmin tullut mustelma) alkaa vuotaa verta ja nilkkani on myös nyrjähtänyt. Onneksi Belle laittaa jalkaani siteen ja saan myös laastarin polveeni. Istun tuolille ja päätän lukea kirjoja hetken aikaa ennen nukkumaanmenoa. Illemmalla saan Belleltä kainalosauvat, joiden avulla suuntaan vierashuoneeseen nukkumaan. Olen tottunut nukkumaan kyljelläni, mutta päätän, että on parempi nukkua ainakin tämä yö selällään kipeän jalan takia, jotta se joskus paranisi.

Siinä oli siis minun Disney-päiväni. Oikea putoilupäivä. Vai pitäisikö sanoa lentopäivä? Joo tuosta jalan murtumisesta. Kukaan ei varmasti haluaisi saada jalkaansa pakettiin. Keksin tuon lähinnä siksi, että halusin päivälle mahdollisimman dramaattisen lopun. Olihan tuo tarpeeksi dramaattista? Olin suunnitellut tuohon myös kohtauksen, jossa olisin tehnyt jotain Kenain ja Kodan kanssa, mutta en keksinyt mitä se olisi ollut tai mihin kohtaan se olisi sopinut. Js hei. Eikös tuo Corona sovi täydellisesti tuohon. Eipä tässä enää muuta asiaa ole. Näkemiin.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on aivan ihana tarina�� Sinulla on loistava mielikuvitus, osaat ilmaista asiat ja kirjoitat hyvin

Verlid kirjoitti...

Kiitos :)

Anna kirjoitti...

Mahtavan päivän olet pitänyt Disney-universumissa! :) Ajatus heräämisestä Tiikerin lauluun kuulostaa kutkuttavalta. Todella paljon olet oppinut myös uusia taitoja päivän aikana. Olisipa mahtavaa, jos oikeastikin yhden päivän aikana pystyisi oppimaan purjehtimista ja jousiammuntaa! Mahtavissa paikoissa kävit, mutta päivän dramaattinen loppu nilkan nyrjähtämisineen taitaisi jäädä minun unelmapäivästäni pois. ;D Vaikka Belle tosin olisi varmasti loistava parantaja!

Verlid kirjoitti...

Oishan se kivaa jos pystyis oppimaan joitakin taitoja yhdessä päivässä. Tossa Tiikerin lauluun heräämisessä olikin ideana hauskuus. Belle onnistuis varmasti parantamaan murtuneen jalan. Ainakin se osas parantaa hirviön haavat sen susijahdin jälkeen.

Venla kirjoitti...

Hauskasti kirjoitettu, olit keksinyt kaikkea mielenkiintoista! :D Osasin hyvin kuvitella kaiken kuvaamasi.

Verlid kirjoitti...

Kiitos

Milla kirjoitti...

Miten hienosti eläydytkään tarinaasi�� upeaa

Verlid kirjoitti...

Kiitos :)