Disneymokat: Pocahontas

Minulla alkoi tämän kesäloma, joten siksi toivotan teille hyvää kesää vasta nyt. Kuten otsikossa jo lukeekin, niin tämä postaus on Disneymokat-sarjan uusi osa. Tällä kertaa pääsette näkemään mokia elokuvasta Pocahontas.

John Smithin ase katoaa

En tiedä lasketaanko tätä mokaksi, mutta koirat eivät saisi syödä kirsikoita

Pocahontasin tatuointi katoaa

Mistä tuo joki ilmestyi?

Pocahontas ja Nakoma pitävät toisiaan käsistä, mutta heidän varjonsa eivät

Ratcliffen hattu katoaa ja ilmestyy takaisin.

Tästä elokuvasta ei löytynyt paljon mokia, joten siksi tämä postaus jäi näin lyhyeksi. Kiitos teille tämän postauksen lukemisesta, ja hyvää juhannusta.

Leijonakuningas 3 (arvostelu)

Kuten jo lupasinkin, niin julkaisen nyt arvostelun elokuvasta Leijonakuningas 3 Hakuna Matata. Elokuva tunnetaan myös nimellä Leijonakuningas 1 ½ Hakuna Matata. Mennään suoraan arvosteluun, niin pystyn selittämään tuon ymmärrettävästi.

Timon ja Pumba ovat elokuvateatterissa katsomassa ensimmäistä Leijonakuningas-elokuvaa. Timon haluaa kelata elokuvan siihen kohtaan, missä he tulevat mukaan. Pumba sanoo, että he ovat olleet elokuvassa alusta asti, mutta Timon kiistää tämän. Lyhyen väittelyn jälkeen he kelaavat elokuvaan kohtaan ennen alkua. Siinä päästään näkemään Timonin perhe, sekä se, miten Timon ja Pumba tapasivat toisensa. 

Leijonakuningas 3 kertoo ensimmäisen Leijonakuninkaan tapahtumat Timonin ja Pumban näkökulmasta. Siksi elokuva tunnetaan myös nimellä Leijonakuningas 1 ½. Tässä elokuvassa nähdään jonkin verran samoja kohtauksia kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa, mutta ei sitä ole silti kopioitu täysin. 

Kuten edellisistä kappaleista voi jo päätellä, niin tämän elokuvan päähenkilöinä nähdään Timon ja Pumba. Heistä kahdesta isomman roolin saa Timon, sillä elokuvassa päästään näkemään hänen perheensä. Timonin perheeseen kuuluvat hänen äitinsä, sekä Max-setä. Elokuvassa he ja muut mangustit kaivavat tunneleita voidakseen paeta hyeenoja. 

Vaikka elokuvassa kerrotaankin ensimmäisen Leijonakuninkaan tapahtumista, mutta silti kyseisen elokuvan hahmot ovat valitettavan aliedustettuja. Timonin ja Pumban lisäksi ainoat ensimmäisen Leijonakuninkaan hahmot, jotka nähdään kunnolla ovat Rafiki ja Simba. Myös Nala pääsee esille, mutta hänen roolinsa jää lopulta aika pieneksi. Elokuvassa keskitytäänkin siis lähinnä Timoniin ja Pumbaan.

Käsikirjoituksen puolesta elokuva on ihan ok. Se on tavallaan toimiva, mutta sisältää silti jonkin verran epäloogisuuksia. Yksi epäloogisuuksista on se, että Timon tapasi Rafikin heti lähdettyään vanhasta kodistaan, mutta ei tunnistanut tätä myöhemmin. Toinen epälooginen asia nähdään elokuvan lopussa. Muuten käsikirjoituksessa ei ole mitään vikaa. 

Käsikirjoitusta parempi asia Leijonakuningas kolmosessa on musiikki. Elokuvassa kuullaan lähes kaikki ensimmäisen Leijonakuninkaan laulut lyhyinä ja/tai uusittuina versioina. Lisäksi elokuvassa kuullaan muutama uusi laulu. Niitä ovat mangustien laulama Kaiva tunneli, sekä Timonin laulama Sen tarvitsen. Lisäksi elokuvassa kuullaan Viulunsoittaja katolla -musikaalista tuttu laulu Nousee päivä, laskee päivä. Uudet laulut sopivat elokuvaan täydellisesti, eivätkä vanhat laulut ole liian samanlaisia kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa.

Loppuarvioni Leijonakuningas kolmosesta on se, että se on elokuvana ihan kelvollinen. Jos pidät ensimmäisestä Leijonakuningas-elokuvasta, mutta et jaksa katsoa sitä koko aikaa, niin Leijonakuningas 3 toimii hyvänä kompromissielokuvana, (jos niin voi sanoa). Elokuvan laulut ovat mainioita ja erityisesti kahta ensimmäistä laulua kuuntelee enemmän kuin mielellään. Suosittelen tätä ehdottomasti kaikkien Leijonakuningas-fanien katsottavaksi. Varoitan teitä kuitenkin siitä, että se tunnelilaulu jää oikeasti soimaan päähän.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne liittyen Leijonakuningas kolmoseen.

Kuten meninkin jo lupaamaan, niin seuraavaksi on tulossa Disneymokat-sarjan seuraava osa. Lisäksi minulla on suunnitteluvaiheessa uuden postaussarjan ensimmäinen osa. En tosin tiedä milloin saan sen julkaistua.

Inside out 2 (arvostelu)

Inside out 2 saa ensi-iltansa heinäkuun puolivälissä, mutta minä kävin katsomassa sen jo tänään, joten pääsen nyt kirjoittamaan arvostelun siitä.

Riley on kasvanut teini-ikäiseksi ja hänen mielensä on saanut uusia ulottuvuuksia. Niihin kuuluvat mm. uskomukset, joista muodostuu Rileyn minäkuva. Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho ovat hoitaneet Rileyn asioita sovussa ja yhteistyöllä. Kuvioihin tulee kuitenkin isoja muutoksia, kun uudet tunteet ottavat vallan päämajassa. 

Inside out 2 on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle Inside out elokuvalle. Kuten edeltäjässä, niin myös jatko-osassa seurataan Rileyn pään sisällä tapahtuvia asioita. Tässä elokuvassa Rileyn mieli muuttuu monella tapaa. Yhtenä muutoksena nähdään uudet tunteet, joihin kuuluvat tulevaisuutta yli-innokkaasti suunnitteleva Ahdistus, piileskelevä Nolous, Rileya etäämmältä ohjaava Ennui, sekä muita kadehtiva Kateus. Uudet tunteet sopivat elokuvan teemaan hyvin, vaikka yksi niistä vaikuttaa aluksi ärsyttävältä.

Rileyn vanhat tunteet ovat mukana tässäkin elokuvassa, mutta heitä ei nähdä ohjaamassa Rileya kovin monessa kohdassa, sillä he päätyvät muutamien mutkien seurauksena kauas päämajasta. Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin Rileyn mieli muuttuu paljon tässä elokuvassa. Uusina Rileyn päänsisäisinä paikkoina nähdään Rileyn minäkuvan muodostava Uskomukset, sekä Salaisuudet, joissa nähdään yhdet elokuvan hauskimmista tapahtumista. Erään tapahtuman seurauksena Rileyn mieleen muodostuu ivauma, mikä saa hänet puhumaan liioitellun sarkastisella äänensävyllä. 

Teemaltaan Inside out 2 on suunnilleen samanlainen kuin edeltäjänsä, mutta muutamat asiat ovat muuttuneet. Tässä elokuvassa tapahtuu paljon enemmän asioita kuin Inside out ykkösessä, joten meininki on tietyissä kohdissa aika sekava. Tosin teini-ikä on sekavaa aikaa, joten ehkä se käy järkeen, tai sitten ei. Eniten sekavuutta elokuvaan tuo Ahdistus, joka yrittää kaapata vallan päämajassa. Siitä huolimatta elokuvassa ei nähdä pahista, jota vastaan taisteltaisiin. Hauskoina hetkinä elokuvassa nähdään muiden päiden sisällä tapahtuvat asiat, sekä viittaus Mikki Hiiren kerhotaloon. Muistaako kukaan sitä ohjelmaa? Inside out 2 osaa siis tarjota kevennystä sekavien tapahtumien keskelle.

Yhteenvetona sanonkin, että Inside out 2 on sekavuudestaan ja monimutkaisuudestaan huolimatta katsomisen arvoinen elokuva. Tunteet ovat edelleen isossa roolissa ohjaillessaan Rileyn valintoja ja tekemisiä. Myös huumori toimii ihan hyvin, vaikka voin kyllä sanoa, että ensimmäisessä elokuvassa oli paljon parempia vitsejä. Jos fanitat ensimmäistä Inside out elokuvaa, niin käy ihmeessä katsomassa myös sen jatko-osa. 

Tässä kohtaa minun on pakko esitellä tämä Inside out 2 leffajuliste. Näitä jaettiin ovella elokuvan päätyttyä ja pitihän minunkin ottaa yksi mukaan. 

Mitä mieltä te olette elokuvasta Inside out 2? Jos ette ole vielä nähneet sitä, niin aiotteko mennä katsomaan? Jos ette ole lukeneet arvosteluani ensimmäisestä Inside out elokuvasta, niin löydätte sen täältä.

Seuraavaksi olisi siis tulossa arvostelu elokuvasta Leijonakuningas 1 ½. Lisäksi suunnittelen Disneymokat-sarjan seuraavaa osaa. 

Hahmofaktat: Herkules

Lupasin edellisessä postauksessa, että ennen Inside out 2 elokuvan arvostelua olisi tulossa Hahmofaktat-sarjan kolmas osa, joten tässä se nyt on. Tähän osaan hahmoksi on päässyt Herkules.

1. Herkules perustuu kreikkalaiseen mytologiaan

2. Alkuperäisen mytologian mukaan Herkulesilla ja Megaralla oli lapsia, joiden lukumäärä vaihtelee kahdesta kahdeksaan

3. Herkuleksen nimi on mytologiassa Herakles

4. Herkuleksen suomenkielinen ääninäyttelijä Jarkko Tamminen dubbasi kaikki repliikkinsä yhdessä päivässä

5. Mytologian mukaan Herkules oli kuolevainen jo syntyessään

6. Herkules ei osannut hallita voimiaan teini-ikäisenä

7. Alkuperäisen mytologian mukaan Herkules perusti Olympoksen

8. Mytologiassa Herkuleksella on kaksoisveli nimeltä Iphicles

9. Herkules on elokuvansa hahmoista ainoa, jota kutsutaan roomalaisella nimellään

10. Mytologiassa Herkules suoritti 12 urotyötä

Siinä oli siis faktoja Herkulesista. Niitä saa kertoaa lisää kommenteissa. 

Kuten edellisessä postauksessa lupasinkin, niin sunnuntaina tulee arvostelu elokuvasta Inside out 2. Sen jälkeen julkaisen arvostelun elokuvasta Leijonakuningas 1 ½. Yritän myös saada Disneymokat-sarjan seuraavan osan valmiiksi kesäkuun aikana.

Leijonakuningas 2 (arvostelu)

Katsoin eilen illalla elokuvan Leijonakuningas 2 Jylhäkallion ylpeys, ja kirjoitan nyt arvostelun kyseisestä elokuvasta.

Leijonakuningas 2 Jylhäkallion ylpeys kertoo Simban ja Nalan tyttärestä Kiarasta, joka on yhtä innokas ja seikkailunhaluinen kuin isänsä oli joskus. Eräänä päivänä Kiara karkaa lapsenvahdeiltaan Timonilta ja Pumbalta, ja tapaa ulkopuolisiin kuuluvan Kovun. Kovun äiti Zira kuului Scarin joukkoihin ja nyt Zira kouluttaa Kovua, jotta tämä voisi kaapata vallan Jylhämaasta. Ziran suunnitelmaan tulee kuitenkin vaikeuksia, kun Kiara ja Kovu alkavat lähentyä toistensa kanssa.

Leijonakuningas 2 ilmestyi vuonna 1998. Monien muiden DisneyToonsin elokuvien tapaan tämäkin julkaistiin suoraan videolle ilman teatterilevitystä. Elokuvasta näkeekin, ettei sitä olla tehty Disneyn päästudiolla, sillä animointi näyttää ihan erilaiselta kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa.

Elokuvan päähenkilönä on Simban ja Nalan tytär Kiara, joka on perinyt isänsä rasavillin luonteen. Rasavilliys johdattaakin Kiaran aina useisiin enemmän tai vähemmän vaarallisiin tilanteisiin. Kiara on alusta asti pidettävä hahmo ja hänen tarinaansa lähtee seuraamaan enemmän kuin mielellään. 

Jylhäkallion ylpeydessä nähdään lähes kaikki ensimmäisestä Leijonakuninkaasta tutut hahmot. Simba on tässä elokuvassa hieman vakavampi hahmo, mikä tulee esille hänen ylisuojelevaisuudestaan Kiaraa kohtaan. Nala on rauhallisempi ja luottaa siihen, että Kiara pärjää. Rafiki on tässä elokuvassa isommassa roolissa kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa, sillä hän yrittää kaikin tavoin saada kahta leijonaa yhteen. Timon ja Pumba ovat yhä omia ötököitä syöviä itsejään, mutta se ei haittaa minua, sillä Timonin ja Pumban ei tarvitse kehittyä. Zazu jää ikävästi pieneen rooliin ja häntä näytetäänkin kunnolla vain muutamissa kohdissa.

Kiaran lisäksi muita uusia hahmoja tässä elokuvassa ovat ulkopuoliset leijonat. Ulkolaisten lauman johtajana toimii Zira, jonka nuoremman pojan Kovun Scar on valinnut seuraajakseen. Laumaan kuuluvat myös Ziran vanhempi poika Nuka, sekä tytär Vitani. Uudet hahmot toimivat tarinassa hyvin ja pidän tavasta, jolla elokuva viedään loppuratkaisua kohti.

Käsikirjoituksen puolesta Leijonakuningas 2 on ihan kelvollinen. Ainoa huono puoli siihen liittyen on se, että elokuvassa nähdään muutamia samanlaisia/samankaltaisia tilanteita kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa. Elokuvan alkulaulu on melkein kuin kopio Leijonakuningas ykkösen alkulaulusta. Leijonakuningas 2 on laulujensa puolesta siinä ja siinä. Tavallaan ne laulut ovat hyviä, mutta suurin osa niistä ei ole muistettavia, kuten Rafikin laulama Upendi. Omat suosikkini tämän elokuvan lauluista ovat Ziran kehtolaulu, sekä Kiaran ja Kovun laulama Seuraan sydäntäin.

Yhteenvetona sanoisinkin, että Leijonakuningas 2 on kyllä ihan katsomisen arvoinen elokuva. Tämän voi kyllä katsoa uudestaan, mutta kyseessä ei silti ole sellainen elokuva, jonka pariin palaa mielellään useasti. Ensimmäisen Leijonakuninkaan osittaisesti kopioinnista huolimatta Leijonakuningas 2 elokuvan tarina etenee omia reittejään eikä muistuta liikaa edeltäjäänsä. Jatko-osana tämä elokuva on onnistunut, joten suosittelen tätä katsottavaksi vähintään kerran.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne tästä elokuvasta, jos olette nähneet tämän.

En ole vielä katsonut kolmatta Leijonakuningasta, mutta katson sen, sekä kirjoitan siitä arvostelun vielä kesäkuun aikana. Se ei kuitenkaan ilmesty vielä ensi viikon aikana. Inside out 2 saa Suomessa ensi-iltansa heinäkuun puolivälissä, mutta minä menen katsomaan sitä ennakkonäytöksenä ensi viikon sunnuntaina. Arvostelu kyseisestä elokuvasta ilmestyy siis silloin. Sitä ennen julkaisen Hahmofaktat-sarjan kolmannen osan.

Frozen kuumetta (arvostelu)

Toimin jälleen kerran itsekkäästi (jos niin voi sanoa) ja julkaisen kesäkuun ensimmäisen postauksen syntymäpäivänäni. Tarkoitan nyt siis henkilökohtaista syntymäpäivääni. Blogin syntymäpäivä on elokuussa. Minulla on ollut vuodesta 2020 asti tapana huomioida henkilökohtainen syntymäpäiväni täällä blogissa, ja perinne jatkuu myös tänä vuonna. Tällä kertaa pääsette lukemaan arvostelun lyhytelokuvasta Frozen kuumetta. 

Lyhytelokuvan tapahtumat sijoittuvat ajalle vuosi ensimmäisen Frozen-elokuvan jälkeen. Elsa järjestää Kristoffin, Olafin ja Svenin avulla syntymäpäiväjuhlat Annalle, joka ei ole saanut tilaisuutta juhlia synttäreitään ollenkaan sen jälkeen, kun linnan portit suljettiin. Juhlapäivään tulee kuitenkin mutkia matkaan, kun Elsa vilustuu ja alkaa aivastella. Aivastuksista syntyneet lumipallerot uhkaavat pilata Annan syntymäpäiväjuhlat.

Frozen kuumetta julkaistiin vuonna 2015. Sitä esitettiin elokuvateattereissa Cinderella - Tuhkimon tarina elokuvan edellä. Kuten jo edellisessä kappaleessa sanoinkin, niin Frozen kuumetta lyhärin tapahtumat sijoittuvat ajalle vuosi ensimmäisen Frozenin jälkeen. Tässä lyhytelokuvassa Anna täyttää 19-vuotta ja hänen tapaansa minullakin on syntymäpäivä. Tosin minä täytän 22-vuotta, joten en pysty samaistumaan Annaan siltä osalta. Elsa on lyhytelokuvan tapahtumien aikaan 22-vuotias, joten iän osalta samaistun tässä lyhytelokuvassa paremmin Elsaan. Ainakin seuraaviin synttäreihini asti.

Vaikka lyhytelokuvassa juhlitaankin Annan synttäreitä, niin siitä huolimatta Elsalla on isompi rooli, sillä hänen aivastelunsa ja niiden seurauksena syntyneet lumipallerot vievät katsojien huomion suurimman osan lyhytelokuvan ajasta. Myös Olaf, Kristoff ja Sven esiintyvät Frozen kuumetta lyhärissä, mutta heitä näytetään kunnolla vain muutamissa kohdissa. Kolmikko on kuitenkin tärkeässä roolissa.

Lyhärissä nähdään melkein kaikki ensimmäisestä Frozenista tutut hahmot. Ainoat uudet hahmot, jotka tässä elokuvassa nähdään ovat Elsan aivastuksista syntyneet lumipallerot. Lumipallerot ovat söpöjä, mutta niiden takia Annan syntymäpäiväjuhlat meinasivat epäonnistua.

Kuten Frozen-elokuvissa, niin myös Frozen kuumetta lyhytelokuvassa lauletaan. Tosin tämä lyhytelokuva sisältää kylläkin vain yhden laulun. Laulu, joka tässä lyhytelokuvassa lauletaan on nimeltään Synttäripäivä juhlavin ja se kestää viisi minuuttia. Frozen kuumetta kestää kokonaisuudessaan seitsemän minuuttia, mikä tarkoittaa sitä, että laulu kestää melkein koko lyhytelokuvan ajan. Aiemmin se asia häiritsi minua, mutta nyt sillä ei ole enää mitään väliä.

Yhteenvetona sanonkin siis, että Frozen kuumetta on kokonaisuutena ihan toimiva. Se ei ole huono, mutta ei toisaalta myöskään Disneyn lyhytelokuvien parhaimmistoa, vaikka onkin aika lähellä päästä sinne. Frozen kuumetta on katsomisen arvoinen lyhytelokuva, mutta ei tätä silti tule katsottua usein.

Kertokaa kommenteissa mitä mieltä olette lyhytelokuvasta Frozen kuumetta.

Ennen kun lopetan tämän postauksen, niin haluan kysyä teiltä jotain. Haittaako teitä, että julkaisen postauksia syntymäpäivänäni? Minun ei alunperin pitänyt tehdä näistä synttäripostauksista perinnettä, mutta nyt olen tehnyt näitä jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Haluatteko siis, että julkaisen myös ensi vuonna jotain syntymäpäivänäni vai saavatko synttäripostaukset riittää? Minulla ei tosin ole mitään siihen liittyvää ideaa mielessäni ainakaan tällä hetkellä, mutta jos keksin jotain ja, jos te haluatte, niin voin julkaista myös ensi vuonna jotain syntymäpäivänäni.