Jafarin kukistamisen jälkeen Aladdin on muuttanut asumaan palatsiin ja hänestä ja Jasminesta on tullut virallisesti pari. Lisäksi Henki on palannut maailmanympärysmatkaltaan takaisin Agrabahiin. Tilanteeseen tulee kuitenkin vaikeuksia, kun Jago palaa takaisin palatsiin ja Jafar onnistuu pääsemään erään rosvon avulla ulos lampustaan.
Jafarin paluu julkaistiin suoraan videolle vuonna 1994 ja se on jatkoa vuonna 1992 julkaistulle Aladdinille, jonka arvostelin Nostalgia-sarjassa vuoden 2022 syksyllä. Jafarin paluu toimii myös aloituksena Aladdin-sarjalle.
Jafarin paluussa esiintyvät kaikki ensimmäisestä Aladdin-elokuvasta tutut hahmot, kuten itse Aladdin, Jasmine, Henki, Sulttaani, Abu, Matto, Jafar ja Jago. Jokaisella hahmolla on osuutensa tarinassa eikä yksikään heistä jää turhaksi. Tässä elokuvassa Aladdin salaa Jasminelta sen, että Jago on palatsissa, minkä Jasmine saa pian tietää, mutta tämä salailukuvio ei onneksi kestä yhtä kauan kuin ensimmäisessä elokuvassa. Hengestä on tullut Aladdinin kolmannen toiveen seurauksena vapaa, mutta jostain syystä hän käyttää yhä kahleita. Tätä asiaa en ole ikinä ymmärtänyt, sillä jos Henki kerran on vapaa, niin eihän hänellä pitäisi enää olla mitään kahleita. Abu, Matto ja Sulttaani ovat yhä omia itsejään, mutta Jagosta alkaa paljastua parempia puolia. Jafar saa tässä elokuvassa viimeinkin tilaisuuden käyttää hengen voimiaan sen jälkeen kun Aladdin huijasi hänet toivomaan itsensä hengeksi.
Uutena hahmona Jafarin paluussa nähdään erästä rosvojoukkoa johtava Abis Mal, joka saa henki-Jafarin lampun käsiinsä. Abil Mal on rosvojoukon johtaja, mutta ei ole kovin hyvä siinä työssä, kuten ei myöskään kovin monessa muussa asiassa. En sanoisi Abis Malia turhaksi hahmoksi, mutta jotkut asiat tässä elokuvassa olisivat toimineet paremmin ilman häntä.
Laulut ovat tässä elokuvassa yhtä lukuun ottamatta täysin unohdettavia tapauksia. Ensimmäisenä kuullaan laulu Arabian yöt, mutta tarkoitan tässä tapauksessa niitä uusia lauluja. Niistä lauluista ainoa muistettava on Jafarin laulama Sä olet kakkonen. Muut laulut eivät jää yhtä helposti mieleen. Unohdettavuudesta huolimatta laulut on kuitenkin tehty hyvin ja ne sopivat osaksi elokuvan tarinaa.
Käsikirjoitus on ihan toimiva, mutta muuttaisin siitä silti muutamia asioita. Lopputaistelusta selvitään melkein liian helposti, minkä lisäksi minua melkein harmittaa se, että hyvikset kohtaavat Jafarin vasta elokuvan jälkipuoliskolla. Toisaalta se tuo lisää jännitystä, kun hänen kohtaamisensa tapahtuu vasta myöhemmin mutta silti. Jagon hahmokehitys ollaan tehty onnistuneesti ja hänen muutoksensa pahiksen kätyristä hyvikseksi on uskottava. Myös Aladdinin ja Jasminen suhde saa lisää syvyyttä.
Yhteenvetona sanon, että Jafarin paluu on ihan kiva elokuva, mutta ei sellainen, jota katsoisi useasti. Minulla menee varmasti pitkä aika siihen, kun katson tämän seuraavan kerran. En tosin ole varma, että tulenko katsomaan tämän vielä uudestaan. Jafarin paluu on myös aika unohdettava tapaus. Sanonkin siis, että jos Aladdin ei ole sinulle tuttu, niin voit jättää tämän jatko-osan välistä, mutta muissa tapauksissa suosittelen katsomaan tämän edes kerran.
Aladdin-sarjaa ei Disney+:sta löydy joten en voi arvostella sitä, mutta jos voin arvostella jotain Aladdiniin liittyvää, niin ainakin elokuvan Aladdin ja varkaiden kuningas. Arvostelu siitä elokuvasta on tulossa seuraavaksi.
Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne Jafarin paluusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti