Avaruudessa luotu koekappale nimeltä 626 päätyy maapallolle. Siellä koekappale tapaa tytön nimeltä Lilo, joka luulee sitä koiraksi ja ostaa sen eläinkaupasta ja antaa sille nimen Stitch.
Lilo ja Stitch sai ensi-iltansa vuonna 2002. Elokuvan toinen päähenkilö on koe 626, joka saa maapallolla nimekseen Stitch. Stitch oltiin luotu tuhoamaan suurkaupunkeja, mutta se päätyikin Havaijille, missä ei ole ollenkaan suurkaupunkeja. Elokuvan alussa Stitch haluaa vain tuhota eikä se kohtele yhtäkään ihmistä tai avaruusolentoa hyvin. Stitch kokee kuitenkin huiman kehityksen, josta saadaan kiittää elokuvan toista päähenkilöä Liloa. Lilo Pelekai on tyttö, joka jäi orvoksi vanhempiensa menehdyttyä auto-onnettomuudessa, jonka jälkeen Lilon huoltajuus siirtyi hänen isosiskolleen Nanille. Siskosten tilanne on jo valmiiksi hankala eivätkä Lilon sosiaalityöntekijälle kertomat keksityt tarinat ja Stitchin saapuminen kuvioihin tee heidän tilanteestaan yhtään helpompaa.
Muita tärkeitä hahmoja elokuvassa ovat sosiaalityöntekijä Cobra Bubbles, Nanin ystävä David Kawena, avaruuden komentokeskuksen puheenjohtaja, kapteeni Gantu, sekä Stitchiä maapallolta hakemaan lähteneet Jumba (joka myös loi Stitchin) ja Pleakley. Jokainen hahmo on tärkeässä roolissa ja saa vietyä elokuvan juonta eteenpäin omalla tavallaan. Yksikään hahmo ei siis ole turha tai merkityksetön.
Elokuvan toteutus on muuten hyvä, mutta alku on ainakin minun mielestäni ihan liian pitkä. Kyllä Stitchin luominen ja maapallolle päätyminen oltaisiin voitu kertoa edes vähän lyhyempänä versiona. Lähes ylipitkästä alkukohtauksesta huolimatta elokuva etenee sopivaa vauhtia eivätkä muut kohtaukset tunnu liian pitkiltä. Lilon ja Stitchin juoni on mielenkiintoista seurattavaa eikä siinä nähdä lähes ollenkaan tylsiä tai turhia hetkiä.
Minulle tulee Lilosta ja Stitchistä ensimmäisenä mieleen kesäinen meininki. Siihen vaikuttaa ainakin tapahtumapaikka, sekä se, että elokuvassa nähdään uimista, lainelautailua ja hula-tanssia. Myös musiikki tuo oman osuutensa kesäfiilistä elokuvaan. Nyt kun musiikki tuli puheeksi, niin mainitsen, että elokuvassa kuullaan paljon Elvis Presleyn musiikkia, sillä Lilo fanittaa Elvistä ja opettaakin Stitchille tähän liittyviä asioita.
Yhteenvetona sanon, että Lilo ja Stitch vaatii useamman katselukerran ennen kun siihen pääsee kunnolla mukaan. Tarina etenee alun jälkeen oikeaa vauhtia ja melkein jokainen kohtaus vie elokuvan tarinaa eteenpäin. Elokuvassa päästään kokemaan monenlaisia tunteita, kuten iloa, surua ja jännitystä. Jos pidät kesäisistä elokuvista ja avaruusteemasta, niin Lilo ja Stitch sopii sinun katsottavaksesi.
Aion arvostella myös Lilon ja Stitchin jatko-osat, sekä Lilo ja Stitch -sarjan, mutta niiden julkaiseminen taitaa suurella todennäköisyydellä mennä kesän puolelle. Seuraavaksi olisi tulossa listaus, joten tapaamme seuraavan kerran sen parissa.
Kertokaa kommenteissa mitä mieltä olette elokuvasta Lilo ja Stitch.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti