Kurpitsakuningas Jack Skellington kyllästyy jokavuotisen halloweenjuhlan järjestämiseen ja siiheen liittyvään pelottelurutiiniin. Eräänä päivänä Jack päätyy joulukaupunkiin, ja yrittää keksiä keinon, jolla voisi saada joulun tulemaan halloweenkaupunkiin. Aluksi suunnitelma vaikuttaa toimivan hyvin, mutta lopulta Jackin tekemisillä on ikäviä seurauksia.
Elokuvan päähenkilönä nähdään halloweenkaupunkia johtava kurpitsakuningas Jack Skellington, joka on kyllästynyt työhönsä ja haluaisi saada elämäänsä uutta sisältöä. Löydettyään sattumalta reitin joulukaupunkiin, Jackin elämänilo palaa yllättäen takaisin. Kaikki joulukaupungin asiat hämmästyttävät Jackia ja hän keksii niiden avulla miten saisi tuotua joulun omaan kaupunkiinsa.
Muut hahmot toimivat tarinassa ihan hyvin, vaikka jotkut hahmoista jäävät jonkin verran taka-alalle. Sivuhahmoista eniten ruutuaikaa saa Sally, jolla on tunteita Jackia kohtaan, muttei saa niille vastakaikua. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että Sally on hullun tiedemiehen luoma räsynukke, joka ei saa missään nimessä poistua keksijänsä luota. Jackin ja Sallyn ajatukset tuodaan hienosti esille ja molemmilla on elokuvassa toimivat kehityskaaret. Myös Jackin kummituskoira Zero saa elokuvassa tärkeän osuuden, sillä ilman koiraansa Jack ei olisi ikinä löytänyt joulua tai joulukaupunkia.
Tapahtumapaikkoina tarinassa nähdään joulu- ja halloweenkaupungit, sekä puut, joiden kautta voi siirtyä eri juhlakaupunkeihin. Nämä siirtymät juhlakaupunkien väleillä on toteutettu hienosti ja pidän tavasta, joilla kaupungeista pääsee pois. Sitäkin enemmän pidän tavasta, jolla Jack siirtyy joulukaupunkiin. Joulun ja halloweenin lisäksi elokuvassa nähdään ohimennen eräs kolmanteen juhlaan liittyvä asia, sillä halloweenkaupungin joulujuhlan järjestämisessä sattuu yksi sekaannus.
Yksi syy miksi halusin nähdä Painajainen ennen joulua -elokuvan oli sen musiikki. Laulut toimivat tarinassa hienosti ja sopivat niille hahmoille, jotka laulavat niitä. Erityisesti elokuvan alkulaulu This is halloween jää helposti soimaan päähän jopa lopputekstienkin jälkeen. Pidän myös muista lauluista, joista kunniamaininnan ansaitsevat Oogieboogien laulu, What's this?, sekä Jackin ja Sallyn laulut. Muut elokuvan lauluista ovat unohdettavia tapauksia, joiden olemassa olo unohtuu helposti ja nopeasti. Mainitut laulut, jäävät paremmin mieleen, mutta This is halloween on se laulu, mikä tämän elokuvan lauluista tulee ensimmäisenä mieleen.
Musiikki ja toteutus toimivat elokuvassa hyvin, mutta animaatio on vähän siinä ja siinä. Tavallaan se sopii elokuvaan, mutta toisaalta se näyttää aika heikolta. Elokuvassa nähdään useampi kohtaus, johon sen animointityyli ei sovi. Muuten animaatiossa ei ole vikaa, sillä se toimii hienosti halloweenkaupungin ja sen asukkaiden kohdalla. Suhtaudun elokuvan käsikirjoitukseen neutraalisti. Tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta ja aluksi se tuntuu siltä, mutta elokuvan edetessä juonen seuraaminen alkaa vähitellen kyllästyttää. Ensimmäisen katselukerran perusteella Painajainen ennen joulua sijoittuu minulla ihan ok -tasolle. En osaa sanoa aionko katsoa tätä joskus uudestaan. En ehkä yksin, mutta jos joku pyytää minua katsomaan tätä kanssaan, niin sitten voin suostua. Painajainen ennen joulua kuuluu muistettavien ja unohdettavien elokuvien välivaiheeseen. Se ei ehkä ole elokuvien parhaimmistoa, mutta sen avulla pystyy hyvin siirtymään halloweenista joulun odotukseen ja sitä kautta sitten myös jouluun.
Mitä mieltä te olette tästä elokuvasta? Kertokaa se kommenteissa. Kertokaa myös kuuluuko tämä elokuva jouluun vai halloweeniin?
Tulevista postauksista kerron sen verran, että alan pian katsoa Good luck Charlien toista tuotantokautta. Siitä tulee arvostelu aikaisintaan ensi viikolla. Sitä ennen on tulossa joulutarina. Sanon vielä tämän kerran, että käykää laittamassa niitä adjektiiveja elokuun viimeisen postauksen kommenttehin. Nyt teillä on ihan oikeasti viimeinen tilaisuus siihen, sillä joulutarina ilmestyy blogiin jo tämän viikon lopulla. En usko, että te haluatte lukea adjektiivitonta joulutarinaa, eikä sellaisen julkaisu ole kivaa. Aika loppuu ihan pian, ja tarvitsen edelleen 45 adjektiivia. Olkaa siis hyvät ja käykää kommentoimassa niitä adjektiiveja elokuun viimeiseen postaukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti