lauantai 27. tammikuuta 2024

Top63 Disney-klassikot (osa 2)

JATKOA EDELLISELLE POSTAUKSELLE



Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia


42. Atlantis - kadonnut kaupunki

Atlantis - kadonnut kaupunki on elokuvana sekä tylsä, että kiinnostava. Sitä on vaikeaa selittää, mutta niin se on. Elokuva ei ole sieltä muistettavimmasta päästä, mutta sitä on silti mukavaa katsoa. Tarina on mielenkiintoinen ja hahmot on kirjoitettu onnistuneesti. Hahmoihin liittyy yksi miinus, ja se on se, että elokuvassa nähdään yllätyspahis. Jos palataan vielä niihin hyviin puoliin, niin pidän tämän elokuvan tunnelmasta, minkä lisäksi jännityksestä tulee pari lisäpistettä. 


41. Lilo ja Stitch

Yksi parhaimmista asioista Lilossa ja Stitchissä on elokuvassa vallitseva kesäinen tunnelma. Muita hyviä puolia elokuvassa ovat hahmojen kehityskaaret ja opettavaisuus. Iloisuudesta huolimatta elokuva sisältää ikäviä asioita, joihin liittyy Nanin ja Lilon taustatarina, sekä heidän perheensä tilanne elokuvan alussa. Elokuva ei kuitenkaan ole täysin vakava, sillä siinä on myös paljon hauskoja ja iloisia hetkiä. 


40. Robin Hood

Tästä asiasta ole puhunut täällä blogissa ennenkin, mutta Robin Hood on vanhin Disney-klassikko, johon ei olla tehty uutta suomenkielistä dubbausta. Tämän voi siis yhä katsoa Reino Bäckmanin ohjaamalla dubbauksella, mutta ei siitä sen enempää. Puhutaan nyt kuitenkin Robin Hoodista, elokuvasta siis. Robin Hoodissa ei periaatteessa ole vikaa, jos ei lasketa sitä, että se tuntuu vähän tylsältä, eivätkä pahiksen motiivit tule kunnolla esille. Hahmoista löytyy tasaisesti tylsiä ja kiinnostavia tapauksia.


39. Aarreplaneetta

Aarreplaneetta on varmasti yksi aliarvostetuimmista Disney-klassikoista. Ehkä se selittää sen, miksi tämä elokuva ei ole erityisen muistettava. Aarreplaneetassa on kiinnostava tarina, ja seikkailumeinki tulee siinä hienosti esille. Myös tunnelma on kohdallaan. Miinuspisteitä elokuva saa muutamista ärsyttävistä hahmoista. 


38. Pelastuspartio Bernand ja Bianca

Pelastuspartio Bernand ja Bianca kuuluu muistettavien ja unohdettavien Disney-klassikoiden välivaiheeseen. Elokuvan tarina on mielenkiintoinen ja sitä seuraa mielellään, mutta samaan aikaan se tuntuu vähän tylsältä. Pidän elokuvan huumorista ja se korostuu erityisesti yhdessä kohdassa. Musiikin osalta Pelastuspartio Bernand ja Bianca on aika heikko elokuva, sillä laulut eivät jää ollenkaan päähän eivätkä ne tule ensimmäisenä mieleen, kun pitäisi luetella Disney-lauluja.


37. Topi ja Tessu

Topi ja Tessu on monella tapaa synkkä ja surullinen elokuva. Sen huumori on lähes olematonta ja iloisia hetkiä on muutenkin ihan liian vähän. Onneksi tämä elokuva ei ole kuitenkaan täysin masentava. Pidän eläintarinoista, joten Topi ja Tessu saa yhden plussan siltä osalta. Muita hyviä puolia elokuvassa ovat Topin ja Tessun ystävyys, sekä elokuvan juoni ja tunnelma. Myös laulut ovat hyviä, mutta ne eivät ole silti ihan sieltä muistettavimmasta päästä.


36. Bolt

En ole toimintaelokuvien isoin fani, mutta Bolt on kivaa katsoa aina uudestaan. Voiko tätä sanoa toimintaelokuvaksi? Boltissa kohdallaan ovat jännitys ja tarina, vaikka se muistuttaakin huomattavan paljon Truman showta. Myös hahmot ovat kiinnostavia ja jopa ärsyttävät hahmot ovat tässä elokuvassa kivoja. Pidän Boltin tarinasta, vaikka yhden hahmon taustat ovatkin näkökulmasta riippuen hieman ikävät. 


35. Räyhä Ralf

Pelaan yleensä nettipelejä, mutta ovat ne kone- ja konsolipelitkin ihan kivoja, vaikkei niitä tule pelattua muualla kuin risteilyillä. Räyhä Ralf sisältää paljon viittauksia suosittuihin videopeleihin, kuten Pacmaniin ja Super Marioon. Elokuvan hahmoissa ei ole muita vikoja kuin se, että enemmistö niistä on ärsyttäviä, sekä se, että elokuvan pahiksen henkilöllisyys tulee yllätyksenä. Räyhä Ralf on toteutettu hienosti ja elokuvan tarina sisältää sopivasti jännitystä ja seikkailumeininkiä. 


34. Bambi

Bambin ainoa huono puoli on synkkyys, mutta kaikki muu tässä elokuvassa toimii mainiosti. Tarina on kiva ja pidän myös animoinnista. Laulut eivät ole muistettavia, mutta niitä kuuntelee silti mielellään. Lisäksi elokuva saa pisteitä maanläheisestä tunnelmasta. Myös Bambin ja Falinen rakkaustarina antaa elokuvalle yhden lisäpisteen.


33. Lumikki ja seitsemän kääpiötä

Sen lisäksi, että Lumikki ja seitsemän kääpiötä on ensimmäinen Disney-klassikko, niin se on myös ensimmäinen täyspitkä värillinen animaatioelokuva. Noiden asioiden osalta tämä elokuva saa isot pisteet. Elokuva on julkaistu vuonna 1937, joten siinä nähdään paljon konservatiivisia asioita, mitkä korostuvat erityisesti Lumikin persoonassa. Lumikin ja prinssin rakkaustarina on elokuvassa aika mitään sanomaton, eikä prinssistä saa muutenkaan mitään tolkkua. Jos hahmoihin liittyen pitäisi keksiä hyvää sanottavaa, niin seitsemän kääpiötä tuovat elokuvaan paljon hauskoja hetkiä. Kääpiöt ovatkin se päälimmäisin syy, miksi tämän elokuvan pariin on mukavaa palata uudelleen.  


32. Herkules

Vaikka Herkules tunnetaankin mielenkiintoisesta tarinastaan ja mainioista lauluistaan, niin silti tämä elokuva ei ole erityisen muistettava. Pidän Herkuleksessa eniten elokuvan hauskasta pääpahiksesta. Hades on ehdottomasti yksi parhaimmista asioista tässä elokuvassa. Myös jännitys antaa lisää pisteitä tälle elokuvalle. Mitä heikkouksiin tulee, niin Herkuleksen ja Megaran suhteen voisi laskea sellaiseksi.


31. Bernand ja Bianca Australiassa

Tämä elokuva on juoneltaan samanlainen kuin ensimmäinen Bernand ja Bianca elokuva. Ainakin siltä osalta, että kummassakin elokuvassa pelastettavana on orpo (tai tässä tapauksessa puoliorpo) lapsi. Siitä huolimatta jatko-osa pääsi korkeammalle, sillä siinä on enemmän jännittäviä tapahtumia. Myös seikkailumeininki on tässä elokuvassa parempi. Bernand ja Bianca Australiassa sisältää sivujuonen, jonka lopputulos on tärkeä eräiden hahmojen suhteen kannalta. 


30. Oliver ja kumppanit

Oliver ja kumppanit on keskivertoelokuva, mutta siitä on silti vaikeaa sanoa haluaako sitä nähdä uudestaan. Tavallaan en halua nähdä tätä elokuvaa uudestaan, sillä sen tarina on tehty tylsällä tavalla ja siinä on muutenkin asioita, mistä en pidä. Toisaalta minä kyllä haluaisin nähdä tämän uudestaan, mutta ainoa syy siihen olisi söpö päähenkilö. Vaikka elokuvan tarina onkin enimmäkseen tylsä, niin siitä löytyy silti sopiva määrä jännitystä eikä minulla ole myöskään pahaa sanottavaa elokuvan tunnelmasta. Jos heikkouksista puhutaan, niin tässä elokuvassa päihteiden käyttö kuuluu niihin.


29. Viidakkokirja

Viidakkokirja on käsikirjoitukseltaan hyvä ja huono. Elokuvaa on kiinnostavaa seurata, mutta oikeasti kiinnostavia tapahtumia on ihan liian vähän. Puhutaanpa nyt muista tähän elokuvaan liittyvistä asioista. Yksi plussa Viidakkokirjalle tulee huumorista, jota tuovat erityisesti Baloo-karhu ja apinakuningas Louie. Muut hahmot ovat turhien ja hyödyllisten hahmojen välissä. Viidakkokirja on musikaali ja elokuvan laulut kuuluvat parhaimpien Disney-laulujen joukkoon. Erityisesti norsujen marssimislaulu on jäänyt minulla päähän.


28. Ihmeellinen maailma

Vaikka Ihmeellisen maailman ensi-illasta ei ole kulunut vielä kovin kauaa aikaa, niin siitä huolimatta tämän elokuvan olemassa olo alkaa jo välillä unohtua minulta (ja ehkä myös muiltakin). Tarinaltaan elokuva on mielenkiintoinen ja pidän siitä millaiseksi Cladejen, Calliston ja muiden hahmojen löytämä maailma on tehty. Hahmot on kirjoitettu hyvin, vaikka enemmistö heistä jääkin hieman taka-alalle. Nyt kun hahmoista puhutaan, niin mainitsenpa, että tässä elokuvassa nähdään Disneyn ensimmäinen seksuaalivähemmistöön kuuluva päähenkilö. Muita hyviä asioita elokuvassa ovat jännitys, tunnelma ja seikkailumeininki, joka on esillä jo ennen seikkailun alkua.


27. Notre Damen kellonsoittaja

Notre Damen kellonsoittaja on varmasti yksi synkimmistä ja vakavimmista animaatioelokuvista, mitä on olemassa. Synkkyyttä korostaa erityisesti pelottavat tapahtumat, sekä eräisiin hahmoihin kohdistuva huono kohtelu. Muita miinuksia Notre Damen kellonsoittajassa ovat vakavuus, sekä asiat, joita ei hyväksyttäisi nykypäivän elokuvissa. Iso plussa tässä elokuvassa ovat laulut ja niitä onkin erittäin mukavaa kuunnella. Laulut tuovat elokuvaan tunnelman, jota siinä ei välttämättä olisi ilman niitä.


26. Mulan

Notre Damen kellonsoittajan tapaan myös Mulan sisältää vakavia aiheita. Tosin tässä elokuvassa vakavuus on pienemmässä roolissa, joten siksi tämä pääsi korkeammalle sijalle. Vaikka sodan aiheuttamat kauheudet ja sukupuolien välinen epätasa-arvoisuus ovatkin paljon esillä Mulanissa, niin siitä huolimatta tätä katsoo mielellään uudestaan. Yksi hyvistä asioista elokuvassa on huumori, vaikka osa vitseistä ei uppoa minuun edes osittain. 


25. Pinocchio

Pinocchiossa nähdään päihteitä ja muita asioita, mitä ei hyväksyttäisi nykypäivän lastenelokuvissa. Siksi olenkin yllättynyt siitä, että se pääsi tässä listassa näinkin korkealle. Ei siinä toisaalta mitään vikaa ole, sillä onhan Pinocchiossa myös hyviä asioita, joista yksi on se, että siinä kuullaan Disneyn tunnuskappale Tähti toiveen toteuttaa. Laulujen osalta Pinocchio kuuluukin Disneyn parhaimpien elokuvien joukkoon. Myös päähenkilön kehityskaaresta tulee yksi lisäpiste.


24. Tuhkimo

Tuhkimo on elokuvana ajaton, mutta toisaalta myös konservatiivinen. Päälimmäisenä syynä siihen on se, että Tuhkimo on osittain konservatiivinen hahmo, mutta hänellä on silti vähän enemmän persoonaa kuin Lumikilla. Pidän Tuhkimossa (elokuvassa) eniten sen lauluista ja erityisesti Haltijakummin laulama laulu on jäänyt minulla mieleen. Muita hyviä asioita tässä elokuvassa ovat joissain kohdissa nähtävä taianomaisuus, sekä muutamat hauskat hetket. 


23. Kaunotar ja Kulkuri

Kaunotar ja Kulkuri sisältää asioita, mitkä eivät menisi läpi, jos elokuva oltaisiin tehty 2020-luvulla. Siitä huolimatta Kaunotar ja Kulkuri on yksi ajattomimmista Disney-klassikoista. Elokuva tunnetaan parhaiten legendaarisesta spagetti ja lihapulla -kohtauksesta, sekä kyseisessä kohtauksessa esitettävästä Bella notte -laulusta. Tuon lisäksi pidän tässä elokuvassa päähenkilöiden suhteen kehittymisestä ja hahmoista, vaikka niiden joukkoon mahtuukin pari ärsyttävää tapausta. Paras asia tässä elokuvassa on ehdottomasti tunnelma.


22. Zootropolis

Vaikka Zootropoliksen ilmestymisestä onkin jo lähes kahdeksan vuotta aikaa, niin siitä huolimatta elokuva on yhä  ajankohtainen. Siinä nimittäin esiintyy syrjintää ja ennakkoluuloja, jotka ovat valitettavasti esillä myös oikeassa elämässä. Puhutaanpa nyt kuitenkin Zootropoliksen hyvistä puolista. Judy on kiinnostava päähenkilö ja hänen tarinaansa lähtee aina seuraamaan mielellään. Myös Judyn ja Nickin ystävyyden kehittyminen on kirjoitettu hienosti. Muita hyviä asioita tässä elokuvassa ovat huumori (erityisesti laiskiaiskohdassa), animointi, opettavaisuus ja jännitys. Pidän Zootropoliksessa eniten siitä, miten Zootropoliksen kaupunki on tehty. Yksi harvoista miinuksista tässä elokuvassa on yllätyspahis, mutta pidän tavasta, jolla pahiksen henkilöllisyys paljastuu. 




LOPUT LISTASTA NÄHDÄÄN SEURAAVASSA POSTAUKSESSA

perjantai 26. tammikuuta 2024

Top63 Disney-klassikot (osa 1)

Mainitsin vuosikertauksessa, että olen harkinnut tekeväni tänä vuonna top-listan Disney-klassikoista, niin kuin olin tehnyt Pixar-elokuvista viime syksynä. Disney-klassikoita on sen verran paljon, että olen jakanut niistä tehdyn listan kolmeen osaan. Julkaisen ne kaikki osat tämän viikonlopun aikana. Ensimmäisen tänään, toisen huomenna ja kolmannen ylihuomenna. Voitte kommentoida jokaista osaa erikseen tai koko listaa kerralla. Minä annan omat kommenttini vasta sitten, kun koko lista on käyty läpi. Nyt onkin jo hyvä hetki päästää teidät katsomaan mihin järjestykseen olen laittanut Disney-klassikot.


Teksti saattaa sisältää juonipaljastuksia




63. Aivan villit

Aivan villit on viimeisellä sijalla täysin ansaitusti. Se ei nimittäin ole oikeasti Disney-elokuva, vaikka onkin mukana Euroopan Disney-klassikkolistalla. Elokuvan tarina ei ole erityisen kiinnostava, minkä lisäksi hahmot eivät ole yhtään muistettavia tai kiinnostavia. Minä en enää edes muista mitä tässä tapahtuu, joten ehkä se kertoo jotain siitä, mitä ajattelen tästä elokuvasta. Ainoa hyvä asia Aivan villit elokuvassa on pelkästään se, että sen pystyy katsomaan yhden kerran. Voiko sitä sanoa hyväksi asiaksi? 


62. Oppitunti

Kuten Aivan villien kohdalla, niin myös Oppitunnin pystyy katsomaan yhden kerran, ja siihen se on ainakin minun kohdallani jäänyt. Minua pitäisi uhkailla, kiristää ja lahjoa oikein kovasti, että katsoisin tämän uudestaan. Oppitunti sisältää ärsyttäviä hahmoja, eikä siinä ole yhtä juonta, jossa pysyttäisiin koko elokuvan ajan. Yllättävää kyllä, mutta jopa Aku Ankka on tässä elokuvassa ärsyttävä. Oppitunti ei siis mene ollenkaan jatkoon. 


61. Pikku Kananen

Vaikka Pikku Kanasessa onkin juoni, jossa pysytään koko elokuvan ajan, niin siitä huolimatta tämä on osittain samaa luokkaa Oppitunnin kanssa. Hahmot ovat ärsyttäviä, eikä tarinassa ole mitään järkeä. En pidä liiallisesta kohelluksesta, mitä tämä elokuva sisältää. Pikku Kanasessa on kyllä muutama oikeasti hyvä hetki, mutta niiden olemassa olo unohtuu nopeasti elokuvan katsomisen jälkeen.


60. Kolme caballeroa

Palaamme taas pakettielokuvien pariin. Jos tästä elokuvasta pitäisi keksiä jotain hyvää sanottavaa, niin se olisi The three caballeros laulu. Mitään muuta hyvää tässä elokuvassa ei ole. Kuten kaikissa muissa Disneyn sota-ajan pakettielokuvissa, niin tässäkään ei ole yhtä juonta, jossa pysyttäisiin koko elokuvan ajan.


59. Lehmäjengi

Myös Lehmäjengi kuuluu kohelluselokuvien kategoriaan. Tämän elokuvan huumori on niin huonoa, että sitä ei käytännössä edes ole. Hahmot ovat ärsyttäviä, eikä tarina jaksa pitää katsojaa otteessaan. Lehmäjengi on ehdottomasti yksi unohdettavimmista Disney-elokuvista, enkä minä enää muista mitä tässä tapahtuu. Yksi hyvä asia Lehmäjengissä on Koska auringon nähdä saan laulu. Myös animoinnista tulee yksi piste. Mitään muuta hyvää tässä elokuvassa ei ole.


58. Säveltuokio

Säveltuokio vaikuttaa aluksi hyvältä elokuvalta, mutta loppua kohti mentäessä sen seuraamiseen ei jaksa keskittyä kunnolla. Ainakin minulle kävi niin. Tässä elokuvassa ei muiden pakettielokuvien tapaan ole yhtä juonta, jossa pysyttäisiin alusta loppuun. Säveltuokio ei ole erityisen kiinnostava elokuva, vaikka siitä löytyykin hyviä hetkiä. Oma suosikkini tästä elokuvasta on Johnny Appleseedin tarina.


57. Dinosaurus

Olen nähnyt Dinosauruksen vain kerran ja siihen katselukertaan liittyy eräs tarina. Tilanne elokuvan katsomisessa meni niin, että olin juuri tullut töistä kotiin ja rupesin katsomaan tätä elokuvaa melkein heti sen jälkeen kun olin saanut ulkovaatteet pois päältäni. En ollut silloin mitenkään erityisen väsynyt, mutta kuitenkin sen verran, että kirjaimellisesti nukahdin siinä kohdassa, missä dinosaurukset vaeltavat. Heräsin kyllä ennen loppuratkaisua, joten en edes missannut paljon mitään. Tuskin siinä vaelluskohdassa mitään tärkeää tapahtui. Dinosaurus on Amerikassa Disney-klassikko, mutta Euroopan Disney-klassikkolistalle elokuvaa ei olla otettu. Jos jotain hyviä puolia tästä elokuvasta pitäisi keksiä, niin niitä ovat mm. päähenkilön kehityskaari ja elokuvan sisältämä jännitys. Mitään muuta hyvää sanottavaa minä en Dinosauruksesta keksi.


56. Iskelmäparaati

Iskelmäparaati on ainoa Disney-klassikko, jota ei löydy Disney+ -suoratoistopalvelusta. Tuskinpa sillä mitään väliä on, että löytyykö se sieltä, sillä kyseessä on yksi maailman tylsimmistä elokuvista. En jaksanut keskittyä kunnolla elokuvan seuraamiseen silloin kun katsoin sitä. Ainoa hyvä asia Iskelmäparaatissa on kahden hatun rakkaustarinasta kertova animaatiopätkä, sekä siinä laulettu laulu. Elokuvassa on muutenkin hyvät musiikit, mutta en silti katsoisi tätä pelkästään musiikin vuoksi.


55. Fantasia

Myös Fantasia kuuluu tylsien elokuvien joukkoon. Ainoa kiinnostava asia tässä elokuvassa on Noidan oppipojasta kertova tarinapätkä. Mitään muuta kiinnostavaa minulla ei tule Fantasiasta mieleen. Elokuvan pituus on yksi syy lisää siihen, miksi tähän ei jaksa keskittyä. Pituus ei varmaan haittaisi, jos tässä olisi yksi kiinnostava juoni, mutta kun sitä ei ole.


54. Herra Rupikonna ja Iisoppi Kurkinen

Tämä on Disneyn pakettielokuvista sellainen, jonka voisin katsoa ehkä joskus uudestaan. Vaikkei tämä elokuva olekaan erityisen kiinnostava, niin siitä huolimatta se pitää katsojan otteessaan molempien tarinoiden kohdalla. Animointi ja musiikki toimivat hienosti, mutta ei tämä ole silti mitenkään muistettava elokuva.


53. Fantasia 2000

Fantasia 2000 menee samaan tylsyysluokkaan alkuperäisen Fantasian kanssa, mutta on silti edeltäjäänsä mielenkiintoisempi. Ei paljoa, mutta kuitenkin. Fantasia 2000 on tunnelmaltaan ja animaatioltaan kelvollinen elokuva. Myös musiikit toimivat hienosti. Mitä niihin huonoihin puoliin tulee, niin kaikki animaatiopätkät eivät ole mieleenpainuvia, minkä lisäksi tämä elokuva on muutenkin aika unohdettava tapaus.


52. Pennitön ja suruton

Jos minun pitäisi valita suosikkini Disneyn sota-aikana julkaistuista pakettielokuvista, niin se olisi ehdottomasti tämä. Muutamista turhista kohtauksista huolimatta elokuva onnistuu pitämään katsojan otteessaan alusta loppuun. Pennitön ja suruton sisältää kaksi tarinaa, joita ainakin minä seuraan enemmän kuin mielelläni. Muiden pakettielokuvien tapaan tässäkään ei ole yhtä juonta, mutta se ei haittaa, sillä siirtymä ensimmäisestä tarinasta toiseen on toteutettu järkevällä tavalla. Tämänkin minä voisin katsoa joskus uudestaan.


51. Dumbo

Vaikka Dumbo sisältääkin paljon asioita, joista en pidä, niin olen silti yllättynyt, että se päätyi näin matalalle sijalle. Mainitaanpa nyt aluksi ne asiat, mistä en pidän Dumbossa. Siis elokuvassa, ei hahmossa. Ensimmäinen asia on se, että Dumbo sisältää paljon sellaisia asioita, mitä ei hyväksyttäisi nykypäivän elokuvissa. Niitä asioita ovat mm. rasismi ja päihteet. Toinen huono puoli Dumbossa on se, että sen tarina lähtee kunnolla käyntiin vasta lopussa. Siihen asti elokuvassa ei ole paljon mitään kiinnostavaa. Elokuvan tunnelma on synkkyydestä huolimatta erittäin lämminhenkinen. 


50. Liisa Ihmemaassa

Liisa Ihmemaassa on erittäin sekava elokuva, mihin todennäköisimpänä syynä ovat sekopäiset hahmot. Itsellänikin meni pää sekaisin tästä elokuvasta. Onneksi en kuitenkaan seonnut lopullisesti. Liisa Ihmemaassa on musikaali, mutta sen laulut eivät ole yhtä lukuun ottamatta kiinnostavia. Pidän musikaaleista, mutta tässä elokuvassa on silti ihan liikaa lauluja. Elokuvan tunnelmassa ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta se muuttuu elokuvan edetessä yhä vain huonommaksi. Ainoa hyvä asia Liisa Ihmemaassa elokuvassa on Syntymättömyyspäivä laulu, mutta edes se ei onnistu pelastamaan tätä elokuvaa. 


49. Peter Pan

Peter Pan on ajaton elokuva, vaikka sisältääkin paljon konservatiivisia asioita. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta niin se vain on. Liisa Ihmemaassa elokuvassa on vain yksi hyvä laulu, ja muut laulut ovat huonoja, mutta Peter Panissa on vain yksi huono laulu, ja muut laulut ovat hyviä. Laulujen lisäksi Peter Panissa toimii myös tunnelma. Konservatiivisuuden lisäksi miinuksia elokuvalle tuovat rasismi ja päihteiden käyttö.


48. Hiidenpata

Hiidenpata on sellainen elokuva, jonka olemassa olo on helppo unohtaa. Minä en enää muista mitä tässä tapahtuu, joten ei mikään ihme, että se päätyi näin matalalle sijalle. Taran on päähenkilönä kiinnostava, ja hänen kehitystään seuraa mielellään. Hornansarvi on uhkaava pahis, ja pidän siitä millaiseksi hänet on suunniteltu. Hiidenpadassa on muutenkin mielenkiintoisia hahmoja, vaikka niiden kaikkien olemassa oloa ei välttämättä muistaisikaan.


47. Riemukas Robinsonin perhe

Olen yllättynyt siitä, että Riemukas Robinsonin perhe ei päässyt edes listan puoliväliin. Kyseessä ei ole kuitenkaan erityisen muistettava elokuva. Pidän tässä elokuvassa eniten sen tarinasta ja siinä mukana olevista kiinnostavista hahmoista. Myös jännitys tuo lisää pisteitä elokuvalle. Pidän myös elokuvan sisältämistä yllättävistä käänteistä ja erityisesti yksi käänne on jäänyt mieleeni.


46. Miekka kivessä

Dumbon tapaan myös Miekka kivessä lähtee kunnolla käyntiin vasta lopussa. Miekka kivessä elokuvan kohdalla se häiritsee vähemmän, sillä elokuva on täynnä mielenkiintoisia asioita, vaikkei niitä aina muistaisikaan. Miekka kivessä on varmasti yksi opettavaisimmista Disney-elokuvista, sillä Merlin opettaa Arturia tämän elokuvan aikana. Matami Mimmi ei ole pahiksena sieltä kiinnostavimmasta päästä, vaikka hänen koomisuutensa tuo elokuvaan hyvää huumoria. 


45. 101 dalmatialaista

Nimen perusteella voisi päätellä, että 101 dalmatialaista olisi hyvä elokuva. Tavallaan se on sitä ja tavallaan ei. Pidän Anitan ja Rogerin rakkaustarinasta, sekä siitä, että Pongo kutsuu Rogeria lemmikikseen. Myös söpöt koirat tuovat pisteitä tälle elokuvalle. Mitä huonoihin puoliin tulee, niin 101 dalmatialaista sisältää päihteiden käyttöä, ja jotkut asiat jäävät epäselviksi. Yksi iso miinus tälle elokuvalle tulee siitä, että loppuratkaisussa ei ole mitään järkeä.


44. Raya ja viimeinen lohikäärme

Yksi huono puoli tässä elokuvassa on se, että se lisättiin suoraan Disney+:aan ilman teatterilevitystä. Raya ja viimeinen lohikäärme sisältää opetuksia ja seikkailumeininkiä. Tunnelmaltaan ja juoneltaan elokuva on kiinnostava, mutta en silti muista paljon mitään tästä elokuvasta, vaikka olenkin katsonut tämän kaksi kertaa. Kyseessä on kuitenkin aika unohdettava elokuva. Enemmistö Raya ja viimeinen lohikäärme elokuvan hahmoista on ärsyttäviä, joten siitä tulee yksi lisämiinus.


43. Mestarietsivä Basil Hiiri

Pidän salapoliisitarinoista ja sellainen on mukana tässä elokuvassa. Ja vieläpä oikein pääjuonena. Siitä huolimatta tämä ei ole sieltä kiinnostavimmasta päästä oleva elokuva. Tunnelma on hyvä ja hahmot ovat kiinnostavia. Huonoja puolia ovat päihteiden käyttö ja muut sellaiset asiat, jotka eivät menisi läpi nykypäivän lastenelokuvissa. Basil Hiiren suomenkielinen dubbaus on ihan hirveä, joten se laskee pisteitä pois tältä elokuvalta.


JATKUU SEURAAVASSA POSTAUKSESSA

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Mirabel Disney-prinsessaksi

Jos joku ymmärsi otsikon väärin, niin ei, Encantossa esiintyvästä Mirabelista ei olla tehty tai tekemässä virallista Disney-prinsessaa. Minun mielestäni Mirabelin pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa, ja tässä postauksessa kerron perusteluita siihen asiaan. Kuten ehkä jo arvasittekin, niin tämä on se kantaa ottava postaus/mielipidekirjoitus, josta puhuin edellisessä postauksessa. 


HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia elokuvista Encanto, Frozen 2 ja Kaksin karkuteillä. Lukeminen omalla vastuulla.



Ketkä ovat Disney-prinsessoja, ja miten Disneyn naishahmosta voi tulla Disney-prinsessa?

Virallisten Disney-prinsessojen joukkoon kuuluvat Lumikki, Tuhkimo, Aurora, Ariel, Belle, Jasmine, Pocahontas, Mulan, Tiana, Tähkäpää, Merida, Vaiana ja Raya. Jotta Disneyn naishahmosta voi tulla Disney-prinsessa, hänen on täytettävä tiettyjä kriteerejä. Kriteereihin kuuluu kolme, jotka kaikki pitää täyttää. Niihin kuuluvat mm. se, että hahmon on oltava ihminen (ainakin osittain), hänen on oltava päähenkilö (tai yksi päähenkilöistä) omassa elokuvassaan, joka ei ole jatko-osa tai spin-off. Lisäksi kyseisen elokuvan on menestyttävä hyvin. Disney-prinsessoille on määrätty myös kolme kriteeriä, joista pitää täyttää vähintään yksi. Hahmon pitää syntyä kuninkaalliseksi, mennä naimisiin kuninkaallisen kanssa, tai sitten hänen täytyy tehdä joku sankariteko. Tuo viimeisin kriteeri on syy siihen, miksi Mulan on Disney-prinsessa, vaikkei hän ole kuninkaallinen. Ei syntyessään, eikä myöskään avioliiton kautta.

Frozen-elokuvien Anna ja Elsa eivät kuulu virallisten Disney-prinsessojen joukkoon, sillä Frozen 1 menestyi sen verran hyvin, että Frozen-franchice päätettiin pitää omana tuoteperheenään. Elsa on kuningatar, ja luovuttaa kruununsa Annalle toisen Frozen-elokuvan lopussa, joten siltäkin osalta on selvää, etteivät Anna ja Elsa ole Disney-prinsessoja. Aiemmin Disney-prinsessojen joukkoon kuului myös Helinä-keiju, mutta hänet tajuttiin poistaa sieltä ja siirtää Disneyn keijujen joukkoon.
Ihmettelen vähän sitä, miksi Rayasta ollaan tehty virallinen Disney-prinsessa, sillä hänen elokuvansa ei ollut niin menestynyt, kuin muut Disneyn prinsessaelokuvat. Eihän Raya ja viimeinen lohikäärme -elokuvaa edes näytetty teattereissa.


Miksi Mirabelin pitäisi kuulua virallisiin Disney-prinsessoihin?

Madrigalit eivät ole kuninkaallisia, mutta heidät voisi tavallaan laskea sellaisiksi kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että heidän talonsa sijaitsee mäen päällä hieman kauempana Encanton kylästä. Saduissa linnat ja palatsit sijaitsevat aina syrjemmällä kylästä ja vielä mäen päällä. Toinen syy on se, että Madrigalit käyttävät lahjojaan yhteisöstään huolehtimiseen. Mirabelilla ei ole lahjaa (ainakaan samalla tavalla kuin muilla Madrigaleilla), mutta silti hänkin tekee asioita Encanton ja sen asukkaiden hyväksi.

Jos palataan vielä niihin Disney-prinsessojen kriteereihin, niin Mirabel pelastaa Casitan palauttamalla taikuuden takaisin siihen. Sen seurauksena Madrigalit saivat lahjansa takaisin, kun he olivat menettäneet ne Casitan tuhoutumisen jälkeen. 

Tuon lisäksi toinen syy siihen, miksi Mirabelin on oltava virallinen Disney-prinsessa on hänen tyylinsä. Ariel on ensimmäinen Disney-prinsessa, joka ei ole kokonaan ihminen, Tiana on ensimmäinen tummaihoinen Disney-prinsessa ja Merida on ensimmäinen (ja ainoa) Disney-prinsessa, joka esiintyy Pixar-elokuvassa. Pakko sanoa tähän väliin, että ihmettelen miksi Tianaa sanotaan ensimmäiseksi tummaihoiseksi Disney-prinsessaksi. Disneyn renesanssiajan elokuvissa esiteltiin Jasmine, Pocahontas ja Mulan, jotka eivät myöskään ole valkoihoisia. Myös Notre Damen kellonsoittaja elokuvan Esmeralda esiintyy Disneyn renesanssiajan elokuvassa. En kuitenkaan laskenut Esmeraldaa mukaan tähän, sillä hän ei kuulu virallisiin Disney-prinsessoihin. Mietin siis sitä, että minkä takia Jasminesta ei puhuta ensimmäisenä tummaihoisena Disney-prinsessana, sillä Aladdin julkaistiin vuonna 1992 ja Prinsessa ja sammakko julkaistiin vuonna 2009. Kertokaa kommenteissa, jos tiedätte selityksen tälle asialle.

Jatketaanpa nyt siitä, mihin jäimme äsken. Eli siitä, miksi Mirabelin tyyli on syy siihen, miksi hänen pitäisi olla Disney-prinsessa. Tähkäpää teki historiaa olemalla pitkähiuksisin Disney-prinsessa ja samalla myös lyhythiuksisin Disney-prinsessa. Mirabel on Disneyn ensimmäinen naispäähahmo, jolla on silmälasit, joten siinä tulee yksi syy lisää siihen, miksi hänen pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa. Virallisista Disney-prinsesoista ei nimittäin löydy silmälaseja käyttävää prinsessaa. Tosin Belle vaikuttaa kyllä sellaiselta hahmolta, joka voisi käyttää silmälaseja, mutta ne yhdistettynä lukuharrastukseen saisivat Bellen vaikuttamaan nörtimmältä kuin mitä hän oikeasti on. 

Jos otetaan puheeksi se menestyminen, niin Encanto ei menestynyt kunnolla teattereissa. Nousukiito elokuvan menestykselle lähti kunnolla käyntiin sen jälkeen kun se oltiin lisätty Disney+:aan vuoden 2021 jouluaattona. Encantoa oltiin kyllä kehuttu arvosteluissa ennen suoratoistopalveluun lisäämistä, mutta ei siitä vielä silloin tullut mitään jättimenestystä. Minulla elokuva oli aluksi ihan ok -tasolla, mutta aloin myöhemmin pitämään siitä enemmän.


Pohdintaa

Kuten jo aikaisemmin kävi ilmi, niin minun mielestäni Mirabelin pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa. Voihan se olla, että hänet tullaan vielä lisäämään heidän joukkoon, mutta se vaikuttaa silti aika epätodennäköiseltä. Todennäköisin vaihtoehto seuraavaksi Disney-prinsessaksi on Disneyn uusimman elokuvan Toiveen päähenkilö Asha. Mirabelia ei siis todennäköisesti tulla näkemään virallisten Disney-prinsessojen rivissä, vaikka hän täyttääkin Disney-prinsessoille määrättyjä kriteerejä. Asha täyttää Disney-prinsessojen tärkeimmät kriteerit, mutta silti on epäselvää tuleeko hänestä koskaan virallista Disney-prinsessaa. Toive ei ollut täysfloppi, mutta ei toisaalta myös mikään jättimenestys, joten siltä osin Ashalla on hyvät mahdollisuudet. Ja onhan toive sentään Disneyn satavuotisjuhlaelokuva.


Kertokaa kommenteissa mitä mieltä olette tästä asiasta. Pitäisikö Mirabelin olla virallinen Disney-prinsessa vai ei?

Tulevista postauksista kerron sen verran, että aloin viikonloppuna suunnitella Disney-klassikkoiden top-listaa. Sen lisäksi suunnittelen erästä toista top-listaa. En osaa sanoa milloin saan julkaistua Disney-klassikoiden top-listan, mutta se toinen top-lista ilmestyy ystävänpäivänä. En tiedä julkaisenko tammikuun puolella enempää postauksia. Saatan julkaista tässä kuussa vielä yhden postauksen, mutta jos en julkaise, niin seuraava postaus ilmestyy helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna.


Laskitteko muuten kuinka monta kertaa postauksessa esiintyi sana Disney? Myös taivutetut muodot lasketaan mukaan.

lauantai 13. tammikuuta 2024

Inside out (arvostelu)

Pixarin Inside out elokuva saa kesällä jatkoa, mutta siihen menee vielä aikaa ennen kun sen pääsee katsomaan. Sitä odotellessa julkaisen arvostelun ensimmäisestä Inside out elokuvasta. Mennään siis suoraan siihen arvosteluun.


11-vuotias Riley Andersen muuttaa isänsä ja äitinsä kanssa Minnesotasta San Franciscoon. Rileyn pään sisällä olevat tunteet Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho yrittävät auttaa tyttöä sopeutumaan uuteen elämäänsä. Alku ei sujunut ihan hyvin, mutta kun Ilo ja Suru joutuvat vahingossa pois päämajasta, niin asiat alkavat lähteä entistä pahempaan suuntaan.

Inside out elokuvan päähenkilö on 11-vuotias tyttö nimeltä Riley. Elokuvan aikana Riley muuttaa perheensä kanssa Minnesotasta San Franciscoon. Rileyn vanhemmat ovat tottuneet näkemään tyttärensä aina iloisena ja hymyileväisenä, mutta muuton jälkeen tapahtuu jotain, minkä seurauksena Riley muuttuu iloisesta ja innokkaasta äreäksi ja synkäksi. 

Rileyn pään sisällä asuu viisi tunnetta, jotka ohjailevat konsolin avulla Rileyn valintoja ja tekemisiä. Tunteiden johtajana toimii Ilo, joka tekee kaikkensa sen eteen, että Riley olisi aina iloinen. Muita tunteita ovat Rileyn turvassa pitävä Pelko, Kiukku, jolle reilu kohtelu on tärkeää, Inho, joka varmistaa, ettei Riley nolaa itseään edes vahingossa, sekä Suru, jonka roolista päämajassa kenelläkään ei ole mitään käsitystä. Surun merkityksen epäselvyys on syy siihen, miksi Ilo yrittää kaikin keinoin pitää tämän mahdollisimman kaukana konsolista. 

Rileyn pään sisäosa ei rajoitu pelkästään päämajaan. Siellä nähdään mm. säilömuistio, alitajunta, unituotannot, ajatusten raiteet, sekä niitä pitkin kulkeva juna, mielikuvitusmaailma, persoonallisuussaaret ja muistikuilu, johon haalistuneet muistot joutuvat. Tunteiden lisäksi Rileyn pään sisällä asuu muistityöläisiä, sekä Rileyn vanha mielikuvitusystävä Bing Bong, joka on yhdistelmä kissasta, elefantista ja delfiinistä.

Toteutuksen osalta Inside out on erittäin toimiva elokuva. Pidän erityisesti siitä, miten kaikki Rileyn pään sisällä olevat asiat on toteutettu. Elokuvan aikana päästään kurkistamaan myös muiden kuin Rileyn pään sisälle. Myös nämä kohtaukset on tehty hienosti, vaikka muiden tunteet eivät pääsekään yhtä isoon rooliin. Elokuvassa on toteutuksen lisäksi muitakin toimivia asioita. Tarina on mielenkiintoinen ja sitä jaksaa seurata alusta loppuun ilman kyllästymisiä parista tylsästä hetkestä huolimatta. Animaatio on onnistunut hienosti ja elokuvassa nähdään yhdessä kohtauksessa tietokoneanimaation lisäksi myös käsinpiirrettyä animointia.

Elokuvan parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti siinä esiintyvät hahmot. Pidän siitä, miten melkein kaikkien hahmojen näkökulmia tuodaan esille. Myös sellaisten hahmojen, jotka eivät ehdi päästä kunnolla esille. Toinen hahmoihin liittyvä asia, mistä minä pidän on se, että Rileyn lisäksi myös hänen tunteensa kehittyvät elokuvan aikana. Bing Bong tuo elokuvaan huumoria, joka uppoaa erityisesti lapsikatsojiin. Muistan pitäneeni ensimmäisellä katselukerralla siitä, kun Bing Bong itkee karkkia. Myös Kiukun raivokohtauksia on hauskaa seurata.

Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että Inside out on erittäin toimiva kokonaisuus. Elokuvassa toimii ihan kaikki asiat ja heikkouksia ei ole ollenkaan, jos ei lasketa Ilon ja Bing Bongin ajoittaista ärsyttävyyttä. Inside out kuuluu ehdottomasti Pixarin parhaimmistoon, joten jos kyseinen elokuva on vielä näkemättä niin suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän.

Mitä mieltä te olette tästä elokuvasta? Kertokaa se kommenteissa. Kertokaa myös mitä uskotte tapahtuvan jatko-osassa.

Inside out 2 elokuvan suomenkielinen teaser trailer on näytetty elokuvatettereissa, sekä Samu Sirkan joulutervehdyksessä. Youtubeen sitä ei ole vielä lisätty, mutta heti kun se löytyy sieltä niin jaan sen täällä blogissa ja kerron samalla arvaukseni liittyen elokuvan suomenkielisiin ääninäyttelijöihin. Tiedän, että alkuperäisessä versiossa kaikki ääninäyttelijät eivät palanneet takaisin jatko-osaan, mutta uskon, että suomiäänien kohdalla niin ei olla tehty. Ainakin hahmojen äänet kuulostivat samalta kuin ensimmäisessä Inside out elokuvassa.

Äsken mainitun aiheen lisäksi suunnitelmiini kuuluu yksi kantaa ottava postaus, jota voisi tosin sanoa paremminkin mielipidekirjoitukseksi. Helmikuun alussa tulee Disney on Ice, josta kirjoitan taas postauksen. UMK:n kilpailukappaleita on jo alettu julkaisemaan, mikä tarkoittaa sitä, että ranking hahmon äänestämiseen käytettävä aika on käymässä vähiin. Äänestysohjeet löytyvät tästä postauksesta.

keskiviikko 10. tammikuuta 2024

Hahmoesittely: Shenzi, Banzai ja Ed


Shenzi, Banzai ja Ed esiintyvät elokuvissa Leijonakuningas, Leijonakuningas 1½, sekä vuonna 2019 julkaistussa live actionissa, lyhytelokuvassa Olipa kerran elokuvastudio, sekä Timon ja Pumba tv-sarjassa. Hyeenat ovat Leijonakuninkaan pääpahiksen Scarin kätyreitä.

Shenzi, Banzai ja Ed nähtiin ensimmäisen kerran ensimmäisessä Leijonakuningas elokuvassa, kun Zazu oli seurannut karanneita Simbaa ja Nalaa elefanttien hautausmaalle. Siellä hyeenakolmikko jahtaa Simbaa ja Nalaa, kunnes Zazun kutsuma Mufasa tulee paikalle ja pelastaa leijonanpennut hyeenojen kynsistä. Myöhemmin Shenzi, Banzai, Ed ja muut hyeenat kuuntelevat Scarin suunnitelmaa Jylhämaan vallan kaappaamisesta, sekä Mufasan ja Simban syrjäyttämisestä. Shenzi, Banzai ja Ed auttoivat Scaria tämän suunnitelman kanssa lähettämällä antilooppilauman juoksemaan Simbaa kohti. Mufasan kuoltua Scar käskee hyeenoja tappamaan Simban, joka pakenee Jylhämaasta hypättyään piikkipensaaseen hyeenojen jahdattua häntä. Vuosia myöhemmin Scarista on tullut Jylhämaan kuningas ja hänen valtakautensa aikana Jylhämaa on kuivunut ja saalistamisesta on tullut täysin mahdotonta. Timon ja Pumba harhauttavat hyeenoja hula-tanssilla, jotta Simba ja Nala pääsisivät livahtamaan niiden ohi Jylhämaahan. Simba kohtaa Scarin ja heidän välilleen syntyy taistelu, jonka aikana Scar sanoo hyeenoja vihollisiksi, jotta saisi Simban omalle puolelleen. Myöhemmin Scar tunnustaa olevansa itse syypää Mufasan kuolemaan. Scarin tunnustus saa Simban raivostumaan, ja hän heittää Scarin alas kalliolta. Scar ei menehdy putoamisen seurauksena, vaan hyeenat surmaavat hänet, sillä he kuulivat Scarin sanovan heitä vihollisiksi. 

Leijonakuningas 1 ½ elokuvassa Shenzillä, Banzailla ja Edillä on pieni rooli. Elokuvan alussa he meinaavat hyökätä Timonin kimppuun, mutta tämä pääsee pakoon. Hyeenakolmikko esiintyy seuraavan kerran elokuvan lopussa.

Vuonna 2019 julkaistussa Leijonakuningas live actionissa Banzain nimeksi on vaihdettu Kamari ja Edin nimeksi on vaihdettu Azizi

Shenzi, Banzai ja Ed ovat parhaimpia Disney-pahisten kätyreitä. He tuovat Leijonakuninkaaseen hauskoja hetkiä, jotka tekevät Scarista ajoittain kevyemmän hahmon. Paras kohta, jossa hyeenat esiintyvät on Hula-laulu.

Englanninkieliset ääninäyttelijät:  Shenzi: Whoopi Goldberg (Leijonakuningas ja Leijonakuningas ½)   Tress MacNeille (Timon ja Pumba tv-sarja)    Florence Kasumba (live action)       Banzai:Cheech Marin (Leijonakuningas ja Leijonakuningas ½)    Rob Paulsen (Timon ja Pumba tv-sarja)    Keegan-Michael Key (live action)  Ed: Jim Cummings (1994-2004)    Eric Andre (live action)
Suomenkieliset ääninäyttelijät: Shenzi: Raija Jääskä (1994-2004)    Susa Saukko (live action)    Banzai: Antti Pääkkönen (1994-2004)    Iikka Forss (live action)    Ed: Jarkko Tamminen (Timon ja Pumba tv-sarja)    Mario Filio (Leijonakuningas ½) Jani Karvinen (live action)
Näyttelijät: Shenzi: Tracy Nicole Chapman (musikaali)     Banzai: Stanley Wayne Mathis (musikaali)      Ed: Kevin Cahoon (musikaali)