Perjantai on pahin (arvostelu)

Tuotantoyhtiö Walt Disney Picturesin tekemä elokuva Perjantai on pahin saa jatkoa loppukesällä. En ollut nähnyt ensimmäistä osaa aikaisemmin, joten halusin nähdä sen ennen jatko-osan ilmestymistä. Tässä tulee siis arvostelu elokuvasta Perjantai on pahin.

Teini-ikäinen Anna Coleman on jatkuvasti törmäyskurssilla psykologina työskentelevän äitinsä Tessin kanssa. Asiaan vaikuttavat Annan huono motivaatio koulun suhteen, sekä Tessin uusi miesystävä Ryan, jonka kanssa Tess on menossa naimisiin. Häiden harjoituspäivälliset ovat kuitenkin samana päivänä kuin bändikisa, johon Anna kavereineen pääsee osallistumaan. Muutama päivä ennen häitä he menevät syömään kiinalaiseen ravintolaan, jossa ravintolassa työskentelevän Pei-Pein äiti antaa Annalle ja Tessille onnenkeksin, jonka syömisen seurauksena he tuntevat maanjäristyksen. Seuraavana aamuna Anna ja Tess huomaavat siirtyneensä toistensa kehoihin. 

Perjantai on pahin sai ensi-iltansa elokuussa vuonna 2003. Elokuva perustuu Mary Rodgersin vuonna 1972 julkaistuun samannimiseen romaaniin, josta on tehty aiemmin kaksi filmatisointia. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1976 ja toinen vuonna 1995. En ole nähnyt kumpaakaan näistä elokuvista enkä myöskään ole lukenut kirjaa, joten en osaa sanoa paljonko niillä ja vuoden 2003 Perjantai on pahin elokuvalla on yhteistä. 

Elokuvan päähenkilöitä ovat äiti ja tytär, Tess ja Anna Coleman, jotka vaihtavat yllättäen kehoja syötyään kiinalaiset onnenkeksit. Kaksikolla on ollut aiemmin erimielisyyksiä aika monessa asiassa eikä kumpikaan usko toisella olevan minkäänlaisia vaikeuksia. Toistensa kehoihin siirtyminen saa äidin ja tyttären katsomaan asioita toistensa näkökulmista ja askel kohti yhteisymmärrystä alkaa lähestyä. Pidän tavasta, jolla kehojen vaihto ja siihen liittyvät asiat on toteutettu.

Muita hahmoja elokuvassa ovat Tessin sulhanen Ryan, Annan pikkuveli Harry, johon Anna on menettänyt hermonsa useita kertoja, isoisä Allan, Annan entinen ystävä ja nykyinen kiusaaja Stacey, Annan ihastus Jake, sekä Annan bändikaverit Maddie ja Peg. Kaikki hahmot sopivat tarinaan hyvin, vaikka joidenkin rooli olisi voinut olla edes vähän parempi, mutta en valita. Kaikki hahmot tuovat kuitenkin oman osuutensa tarinan kulkuun eikä yksikään hahmo jää ollenkaan turhaksi tai taka-alalle. 

En ole komediaelokuvien isoin fani, mutta Perjantai on pahin oli silti ihan viihdyttävä ja voin kuvitella, että saattaisin katsoa tämän vielä joskus uudestaankin. Tarina on mielenkiintoista seurattavaa ja hahmojen väliset suhteet on kirjoitettu hienosti. Näyttelijät ovat tehneet mainiota työtä ja saaneet hahmojensa persoonat onnistuneesti esille. Myös vuorovaikutukset eri hahmojen välillä toimivat.

Yhteenvetona sanonkin, että Perjantai on pahin sopii katsottavaksi kaikille komedioiden ystäville. Miinuksia tulee lähinnä siitä, että jotain asioita (kuten Annan ja Staceyn ystävyyden katkeamista) ei selitetä ollenkaan. Muuten elokuva toimii kokonaisuutena hienosti ja on katsomisen arvoinen. Jokaisen pitäisi nähdä tämä vähintään yhden kerran.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne tästä elokuvasta. Kertokaa myös aiotteko mennä katsomaan jatko-osaa. Minä menen katsomaan sitä ja kirjoitan siitä arvostelun sitten kun olen nähnyt sen. 

Disneyland Suomeen

Luin eilen illalla uutisia ja sain tietää sieltä asioita, joista minun on pakko kertoa täällä. Uutisissa kerrottiin, että Suomeen on tulossa Disneyland. Kyllä luitte oikein. Suomen Disneyland rakennetaan Helsingin Senaatintorille. Puiston tieltä joudutaan purkamaan muutamia rakennuksia. Helsingin yliopiston päärakennus pysyy kuitenkin omalla paikallaan, ja Aleksanteri ll:n patsas siirretään Narinkkatorille. Lisäksi Helsingin tuomiokirkko aiotaan purkaa ja rakentaa uudelleen Disney-linnan näköiseksi ja sen nimeksi aiotaan vaihtaa Helsingin Disney-kirkko. Sen yhteydessä toimii myös Disney-hotelli. Kirkko/hotelli sijaitsee Disneylandin ulkopuolella, joten kummastakin täytyy maksaa erikseen. Jos puhutaan vielä siitä Disneylandista, niin avajaispäivänä 100 ensimmäistä pääsee sinne ilmaiseksi. Puiston ja kirkon rakennustyöt aloitetaan tällä viikolla. Helsingin Disneyland avataan kesäkuussa vuonna 2026 ja Helsingin Disney-kirkko/hotelli avataan huhtikuussa vuonna 2035. Kertokaa kommenteissa mitä mieltä olette siitä, että Suomeen on viimeinkin tulossa Disneyland. Minä olen ainakin innoissani siitä, sillä en ole ennen käynyt yhdessäkään Disney-puistossa ja olen toivonut, että sellainen tulisi Suomeen. Nyt se on sitten viimeinkin tapahtumassa.

APRILLIA!

Sivuhahmoesittely: Connie, rehtori Arrayo ja Gerel

Tajusin, että edellisestä sivuhahmoesittelystä on ihan liian pitkä aika (julkaisin viimeisimmän sivuhahmoesittelyn vuoden 2022 elokuussa), joten päätin tehdä uuden sellaisen. Tehdäänkin alkuun kertaus sivuhahmoesittelyjen ideasta, koska edellisestä tällaisesta postauksesta on jo aikaa. Sivuhahmoesittelyjen ideana on siis se, että esittelen samasta elokuvasta kolme hahmoa, joilla on pieni/merkityksetön rooli. Olen kirjoittanut hahmoista samalla tavalla kuin tavallisiin hahmoesittelyihin. Kerron millainen rooli hahmolla on elokuvassaan ja ketkä ovat hahmon ääninäyttelijät (englanniksi ja suomeksi). Olen lisännyt esittelyyn myös näyttelijän, jos hahmolla on sellainen. Mielipideosiota en ole kirjoittanut, sillä sivuhahmoesittelyiden hahmot ovat yleensä esiintyneet vain muutamassa kohtauksessa. Nyt kun kertaus on tehty, niin voidaankin jo mennä asiaan. Tämän sivuhahmoesittelyn hahmot ovat elokuvasta Soul.

Connie

Connie on yksi Joel Gardnerin oppilaista musiikkiluokalla. Hän soittaa pasuunaa. Connie nähdään ensimmäisen kerran elokuvan alussa. Myöhemmin hän vierailee Joen luona kertomassa, että aikoo lopettaa musiikkiluokan. Ennen lähtöään Connie soitti Joelle (jonka ruumiissa oli syntymätön sielu nimeltä 22 ja Joen sielu oli kissan ruumiissa) opettelemansa kappaleen ja päätti sen jälkeen, ettei sittenkään lopeta musiikkiluokkaa.

Englanninkielinen ääninäyttelijä: Cora Champommier

Suomenkielinen ääninäyttelijä: Elina

Rehtori Arrayo

Rehtori Arrayo työskentelee rehtorina koulussa, jossa Joe työskentelee musiikinopettajana. Arrayo nähdään pelkästään elokuvan alussa, kun hän tarjoaa Joelle vakituista musiikinopettajan virkaa.

Englanninkielinen ääninäyttelijä: Jeannie Tirado

Suomenkielinen ääninäyttelijä: Raili Raitala

Gerel

Gerel on vanha sielu, joka nähdään siirtymässä tuonpuoleiseen. Gerel kertoo kuolemaa pakenevalle Joelle odottaneensa tuonpuoleiseen siirtymistä.

Englanninkielinen ääninäyttelijä: June Squibb

Suomenkielinen ääninäyttelijä: Seela Sella

Siinä oli taas pitkästä aikaa sivuhahmoesittely. Tämä postaus jää maaliskuun viimeiseksi postaukseksi, joten tapaamme seuraavan kerran huhtikuun alussa.

Faktoja elokuvista: Coco

Ennen kun aloitan tämän postauksen, niin kerron, että Mufasa: Leijonakuningas ollaan lisätty eilen Disney+:aan. Se tarkoittaa siis sitä, että olen käynyt päivittämässä Leijonakuningas-hahmojen esittelytekstejä. Nyt voidaankin mennä tämän postauksen aiheeseen. Kerroin täällä blogissa vähän aikaa sitten, että Pixarin Coco-elokuvasta ollaan tekemässä jatko-osaa. Siitä syystä Coco onkin nyt päässyt mukaan Faktoja elokuvista -sarjaan.

1. Cocon tekeminen aloitettiin vuonna 2011 ja se sai ensi-iltansa vuonna 2017, mikä tekee siitä Pixar-elokuvan, jonka tekemiseen on käytetty eniten aikaa

2. Brasiliassa elokuvan nimeksi vaihdettiin Viva, sillä Coco muistutti liian paljon portugalin kielistä sanaa cocô, joka tarkoittaa kakkaa. Lisäksi Mama Cocon nimeksi vaihdettiin Inês

3. Elokuvateattereissa Cocon edellä esitettiin Frozen-hahmoista kertova lyhytelokuva Olafin jouluinen seikkailu, mutta lyhytelokuva otettiin lopulta pois, sillä se kesti yli 20 minuuttia ja monet katsojista luulivat tulleensa katsomaan väärää elokuvaa

4. Miguelin ääninäyttelijä Anthony Gonzáles itki oikeasti äänittäessään kappaletta Remember me

5. Coco on ainoa 2010-luvun jälkipuoliskolla ilmestynyt Pixar-elokuva, joka ei ole jatko-osa

6. Coco on ensimmäinen Pixar-elokuva, jossa hahmon kuolema näytetään katsojille suoraan

7. Samettikukat ovat ainoat elävät kasvit Kuolleiden maassa

8. Miguelin piti alunperin vain soittaa kitaraa, mutta ohjaajan huomattua Anthony Gonzálesin laulutaidot, hän päätti, että kitaran soittamisen lisäksi Miguel myös laulaisi

9. Miguelia ääninäytteli alunperin Emilio Fuentes, mutta hänelle tuli äänenmurros kesken Cocon äänitysten, joten ääninäyttelijäksi vaihdettiin Anthony Gonzáles. Fuentesilla on kuitenkin yhden repliikin rooli näyttämöavustajana, joka sanoo Ernesto de la Cruzille, että tämän esitys alkaa 30:en sekunnin kuluttua

10. Elokuvan nimi oli alunperin Día de los Muertos, mutta Disneyn saatua syytteen kulttuurisesta omimisesta, elokuvan nimeksi vaihdettiin Coco

11. Frida Kahlo -hahmon Sarastusspektaakkeliin keksimä esitys on saanut inspiraationsa oikean Frida Kahlon maalauksista Still Life, Round ja Supper

12. Dante on rodultaan meksikonkarvaton koira

13. Coco on Pixarin 19. elokuva

14. Héctorin ääninäyttelijä Gael García Bernal jakaa syntymäpäivän hahmonsa kanssa (molemmat ovat syntyneet 30. marraskuuta)

15. Coco on Kiinassa suositumpi kuin Amerikassa

16. Miguelin kotikaupunki Santa Cecilia on saanut nimensä Meksikon osavaltion Michoacánin asuinalueen Santa Fe de la Lagunan mukaan

17. Coco on Pixarin ensimmäinen musikaalifantasiaelokuva

18. Elokuvan hahmot soittavat kitarasointuja samalla tavalla kuin miten ne oikeasti soitetaan

19. Yhdessä versiossa Miguelin (jonka nimi oli vielä siinä vaiheessa Marco) kuolleet sukulaiset kärsivät kirouksesta, joka sai heidät laulamaan aina kun he yrittivät puhua

20. Jossain versiossa Miguel olisi päässyt takaisin Elävien maahan Ernesto de la Cruzin kitaran avulla

Kertokaa tiesittekö jotain näistä faktoista ja tuliko joku fakta uutena tietona. Voitte myös kertoa Cocosta sellaisia faktoja, mitä tässä postauksessa ei mainittu. Niin ja mitä mieltä olette siitä, että Coco on saamassa jatko-osan.

En ole varma julkaisenko tällä viikolla enempää postauksia, mutta jos en julkaise, niin seuraava postaus ilmestyy huhtikuun alussa.

Christopher Robin Milnen elämä

Nalle Puh on yksi Disneyn suosituimmista hahmoista. Hahmosta tehdyt elokuvat perustuvat A. A. Milnen kirjoihin. Tämän postauksen aiheena ei kuitenkaan ole A. A. Milne, vaan hänen poikansa Christopher Robin, johon Nalle Puh -tarinoiden Risto Reipas perustuu. Kuten otsikossa lukee, niin tässä postauksessa kerrotaan Christopher Robin Milnen elämästä.

VARHAINEN ELÄMÄ

Christopher Robin Milne syntyi Lontoossa elokuun 21. päivä vuonna 1920. Hän oli A. A. Milnen ja Dorothy de Sélincourtin ainoa lapsi. Milne sai ensimmäisenä syntymäpäivänään lahjaksi teddykarhun, jolle hän antoi nimen Edward. Myöhemmin hän sai myös Ihaan (Eeyore) ja Nasun (Piglet). Pojan isä keksi kirjoittaa tarinoita nallesta, jolle hän antoi nimen Winnie eläintarhassa nähdyn Winnibeg-nimisen mustakarhun mukaan. Christopher Robin Milnestä huolehti hänen lastenhoitajansa Olive "Nou" Rand Brockwell. Vuonna 1925 A. A. Milne osti Cotchford Farmin, jossa perhe vietti kaikki pääsiäiset, viikonloput ja kesälomat. Paikka toimi inspiraationa Nalle Puh (Winnie the Pooh) -tarinoiden Puolenhehtaarin metsälle (Hundred Acre Wood). Tuohon aikaan Christopher Robin sai Kengun (Kanga), Ruun (Roo) ja Tiikerin (Tigger). Pöllö (Owl) ja Kani (Rabbit) olivat A. A. Milnen itse keksimiä hahmoja. Christopher Robin Milne aloitti koulunkäynnin Miss Waltersin koulussa vuonna 1929. Se oli poikakoulu Sloane Squarilla. Milne meni sisäoppilaitokseen Boxgroven kouluun vuonna 1930. Niihin aikoihin hänelle syttyi viha-rakkaussuhde isänsä kirjoihin, joista oli tullut suosittuja. Sen vuoksi Milneä alettiin kiusata koulussa. Milne aloitti opinnot Trinity Collegessa, Cambridgessä vuonna 1939.

AIKUISUUS

Toisen maailmansodan alettua Milne jätti opintonsa ja yritti liittyä armeijaan. Hän kuitenkin epäonnistui lääkärintarkastuksessa. Isänsä vakuutusten ansiosta Milne lopulta liittyi armeijaan pioneeriksi. Hänet valtuutettiin heinäkuussa 1942 ja lähetettiin Lähi-Itään ja sen jälkeen Italiaan, missä hän haavoittui. Milne palasi sodan päätyttyä takaisin opintojensa pariin. Christopher Robin Milne oli 26-vuotiaana hyvin koulutettu entinen armeija-upseeri hyvin koulutetusta perheestä. Milne vietti aikaa Lontoossa yrittäen sopeutua siviilielämään ja tekemällä ansiotyötä, mutta hänen sosiaalinen statuksensa oli häntä vastaan. Huhtikuussa vuonna 1948 Milne kihlautui serkkunsa Lesley de Sélincourtin kanssa. He avioituivat kolme kuukautta myöhemmin. Vuonna 1951 Milne muutti vaimonsa kanssa Darthmountiin ja avasi kirjakaupan saman vuoden elokuussa. Kirjakaupasta tuli menestys, vaikka Milnen äiti olikin pitänyt sen perustamista outona päätöksenä, sillä kirjakauppiaana Milne joutui tapaamaan isänsä faneja. (Kirjakauppa suljettiin syyskuussa vuonna 2011). Milne vieraili silloin tällöin sairastuneen isänsä luona. Isänsä kuoltua Milne ei koskaan palannut Cotchford Farmille, jonka hänen äitinsä myi ja muutti takaisin Lontooseen. Christopher Robin päätti kirjoittaa lapsuudestaan kertovan kirjan, jonka nimeksi tuli Enchanted Places. Milne ei ollut isänsä kuoleman jälkeen kovin paljoa tekemisissä äitinsä kanssa eikä äiti halunnut poikaansa kuolinvuoteelleen. Christopher Robin ja Lesley saivat muutama kuukausi A. A. Milnen kuoleman jälkeen tyttären nimeltä Clare, jolle diagnosoitiin vaikea CP-vamma. (Clare Milne kuoli vuonna 2012). Christopher Robin Milne antoi Nalle Puh -tarinoiden hahmojen esikuvina toimineet pehmolelunsa kirjojensa toimittajalle, joka lahjoitti ne New York Public Libraryyn. Milne halusi keskittyä asioihin, joista oli itse kiinnostunut ja vastusti ajatusta Nalle Puhin kaupallistamisesta. 

KUOLEMA

Christopher Robin Milne oli sairastanut jonkin aikaa myastenia gravisia. Hän kuoli nukkuessaan 20. huhtikuuta vuonna 1996 Totnes Devonissa sijaitsevassa sairaalassa. Kuolemansa jälkeen Milneä kuvattiin uutisissa omistautuneeksi ateistiksi.

Olen joskus maininnut ohimennen, että tekisin tällaisen postauksen myös Walt Disneyn tyttärestä. Yritän saada sen tehtyä ennen kesää. Tähän loppuun minulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, että Mufasa: Leijonakuningas lisätään ylihuomenna Disney+:aan, joten pääsen päivittämään Leijonakuningas-hahmojen esittelytekstejä jo tämän viikon aikana. 

Disneymokat: Toy Story

Andy jättää Kilpurin pahvilaatikkoa vasten, mutta myöhemmin nähdään, kun Kilpuri tulee ulos vaatekomerosta.

Pinnasängyn laita nosti itsensä ylös.

Vauvamonitori katoaa ja ilmestyy takaisin.

Jos tämä tapahtuma olisi edennyt loogisesti, niin Buzzin siipi olisi törmännyt tuohon silmukkaan. (Ei tämä varmaan ole moka, mutta mainitsin vain).

Kasipallo ilmestyy tyhjästä pöydälle.

Nuppineulat katoavat.

Buzzin kypärään on osunut kuollut kärpänen, joka pyyhitään pois ja siitä jää jälki. Myöhemmin kuolleen kärpsen jättämä jälki on hävinnyt kokonaan.

Jouluvalot katoavat.

Rikkinäinen kello osa 1.

Miten ihmeessä Buzz sai työnnettyä laatikon pöydän reunalle asti? Hänen koko pituutensa ei olisi riittänyt siihen.

Rikkinäinen kello osa 2.