Kaunotar ja Hirviö - Lumottu joulu (arvostelu)

Hyvää jouluaattoa kaikille. Lupasin, että tänään olisi tulossa elokuva-arvostelu, joten tässä se nyt on. Elokuva, jonka nyt arvostelen on Kaunotar ja Hirviö 2, joka tunnetaan myös nimellä Lumottu joulu.

Belle haluaa tuoda joulun Hirviön linnaan, mutta itse Hirviö on kovasti asiaa vastaan. Myöskään palvelijat eivät innostu joulujuhlasta, mutta Belle saa suostuteltua heidän järjestämään sellaiseen. Järjestelyihin tulee kuitenkin vaikeuksia muutaman palvelijan yrittäessä sabotoida joulujuhlat, sekä Bellen ja Hirviön ystävyyden.

Lumottu joulu on jatko-osa vuonna 1991 ilmestyneelle elokuvalle Kaunotar ja Hirviö. Tai tarkemmin sanottuna väliosa, sillä elokuvan tapahtumien aikaan linnassa oleva kirous oli yhä voimassa. Tosin tätä voi myös sanoa jatko-osaksi, sillä kehyskertomuksen tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen Kaunotar ja Hirviö -elokuvan jälkeiseen aikaan. Kaunotar ja Hirviö - Lumottu joulu sai ensi-iltansa vuonna 1997. 

Tässä elokuvassa Belle yrittää tuoda joulun Hirviön linnaan, mutta Hirviö on kovasti asiaa vastaan. Syy siihen on ymmärrettävä, vaikka katsoja onkin koko elokuvan ajan Bellen puolella. Pidän siitä, että Belle sai myös palvelijat mukaan joulujuhlan järjestämiseen, vaikka he (varsinkin Könni) eivät aluksi meinanneet millään suostua siihen. 

Lumotussa joulussa nähdään lähes kaikki samat hahmot kuin ensimmäisessä Kaunotar ja Hirviö elokuvassa. Suurin osa elokuvasta tapahtuu aikana, jolloin Hirviö oli vielä hirviö ja palvelijansa olivat talousesineitä, joten isoimman roolin elokuvasta saavat ne hahmot, jotka asuvat Hirviön linnassa (Belle mukaan lukien). Myös Bellen isä Maurice esiintyy tässä elokuvassa, mutta hänen roolinsa jää lähes olemattomaksi, sillä hänet nähdään pelkästään kehyskertomuksen aikana. Myös Philip-hevonen nähdään, mutta ainoastaan yhdessä kohtauksessa.

Uusina hahmoina elokuvassa nähdään pahiksena toimiva Maestro Forte, tämän kätyrinä toimiva Huilu, Kirves, sekä enkelikoriste Angelique. Uudet hahmot sopivat tarinaan hyvin, vaikka joidenkin osuudet olisi voinut tehdä paremmin. Forte on pahiksena ihan toimiva, mutta hänen motiivejaan ei selitetä kunnolla, mikä laskee hänen pisteitään minun silmissäni. Huilu on ihan ok -tasolle menevä kätyri, sillä pidän hänen kehityskaarestaan, mutta sen olisi voinut tehdä paremminkin. Angelique ja muut joulukoristeet jäävät harmillisen aliedustetuiksi, vaikka kyseessä onkin jouluelokuva.

Mitä musiikkipuoleen tulee, niin elokuvan laulut ovat kyllä ihan hyviä, mutta eivät muistettavia, joten siksi niitä ei tule kuunneltua kovinkaan usein. Omia suosikeitani tämän elokuvan lauluista ovat Kun joulun on aika, sekä Bellen laulama Kirjat. Muut laulut eivät ole kovinkaan mieleenpainuvia, mutta siitä huolimatta ne sopivat tarinaan. Elokuvan tarina on ihan kelvollinen, mutta sen olisi voinut tehdä paremminkin. 

Yhteenvetona sanon, että Kaunotar ja Hirviö - Lumottu joulu on sellainen elokuva, jonka pystyy katsomaan kerran tai kahdesti, mutta ei tämän pariin tule silti palattua useaan otteeseen. Käsikirjoitus on ihan kelvollinen, mutta sen olisi kyllä voinut tehdä paremminkin. Suosittelen kyllä tätä elokuvaa, mutta jos et ole mikään superkova Disney-fani, niin sitten tätä ei ole pakko katsoa. 

Kaunotar ja Hirviö -elokuvalle ollaan tehty myös toinen jatko-osa, joka tunnetaan nimellä Bellen lumottu maailma. Kirjoitan siitä arvostelun ensi vuoden puolella. 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta teille kaikille, ja kiitos postauksen lukemisesta.

Faktoja elokuvista: Mestarietsivä Basil Hiiri

Lupasin julkaisevani postauksen viikonloppuna, joten tässä se nyt on. Tässä postauksessa pääsette lukemaan Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvan faktoja.

1. Kellotornikohtaus on ensimmäinen, jossa käsinpiirretyt hahmot ovat mukana tietokoneanimaatiossa

2. Elokuvassa ei ole yhtään päivällä tapahtuvia kohtauksia

3. Laulu Let me be good to you meinattiin poistaa elokuvasta

4. Elokuvan tuotanto kesti vain vuoden

5. Olivian piti alunperin olla vanhempi ja Dawsonin tai Basilin rakkauden kohde

6. Mestarietsivä Basil Hiiri kiellettiin Norjassa alle 12-vuotiailta

7. Ratiganin joukkoon kuuluva Ville Lisko esiintyy myös elokuvassa Liisa Ihmemaassa

8. Elokuvan tapahtuma-aika on 19.6.1897-21.6.1897

9. Mestarietsivä Basil Hiiri on ensimmäinen Disney-elokuva, joka tehtiin kokonaan ilman Wolfgang Reithermania

10. Elokuva perustuu Eve Tituksen kirjaan Baker-kadun Basil

11. Elokuvaa tehtiin neljä vuotta

12. Kellotornikohtausta ei ollut alkuperäisessä käsikirjoituksessa

13. Vincent Price sanoi ennen kuolemaansa, että Ratigan oli yksi hänen lempirooleistaan

14. Madonnan oli tarkoitus esittää kappale Let me be good to you

15. Basil on saanut nimensä Sherlock Holmesia näytelleeltä Basil Rathbonelta, joka ääninäyttelee Holmesia myös tässä elokuvassa

16. Mestarietsivä Basil Hiiri auttoi Disneytä toipumaan Hiidenpadan aiheuttamasta pettymyksestä

17. Hiirikuningatarta ei koskaan kutsuta hänen oikealla nimellään

18. Olivia ei puhu ollenkaan lelukaupassa tapahtuvan kohtauksen aikana

19. Mestarietsivä Basil Hiiri on ensimmäinen Disney-elokuva, joka tehtiin The Walt Disney Companyn nimellä

20. Ratiganin piti alunperin näyttää laihalta ja heikolta

Kerro kommenteissa tuliko joku fakta sinulle yllätyksenä vai tiesitkö jotain tässä postauksessa mainituista faktoista. Kerro myös, jos tiedät tästä elokuvasta sellaisia faktoja, mitä tekstissä ei mainittu. Seuraava postaus on jouluaattona ilmestyvä elokuva-arvostelu. Joulukuun viimeinen postaus on vuosikertaus, mutta sitä ennen saattaa tulla ainakin yksi postaus (elokuva-arvostelun lisäksi), mutta en tiedä vielä mikä se olisi. Olen alkanut suunnitella Klassikko ja live action -sarjan neljättä osaa, mutta en ole varma saanko julkaistua sitä tämän vuoden puolella.

Kaksin karkuteillä live action

Seuraavan postauksen oli tarkoitus ilmestyä vasta viikonloppuna, mutta luin äsken uutisista eräästä asiasta, josta haluan kertoa täällä. Tässä postauksessa aiheena ovat Disneyn live action -elokuvat. Vuonna 2025 olisi tulossa live action -versiot elokuvista Lumikki ja seitsemän kääpiötä, sekä Lilo ja Stitch, ja vuonna 2026 on tulossa live action Vaianasta. Jos nyt palataan siihen uutiseen, niin siinä kerrottiin, että Disney olisi tekemässä myös live actionin elokuvasta Kaksin karkuteillä. Siitä ei tiedetä näyttelijöitä, julkaisuajankohtaa, eikä mitään muutakaan. Pelkästään se, että se on tulossa.

Heikki Silvennoinen on kuollut

Osaatte tämän varmaan jo ulkoa, mutta sanon sen silti. En ikinä julkaise yhden päivän aikana kahta blogipostausta ilman hyvää syytä, ja tämä on hyvä syy. Okei, ei tätä voi sanoa hyväksi syyksi, mutta uskon, että te tiedätte mitä tarkoitan. Mutta siis, nyt asiaan. Olette varmaankin jo kuulleet, että Kummelistakin tuttu näyttelijä Heikki Silvennoinen menehtyi tänään 70-vuoden ikäisenä. Silvennoinen ääninäytteli hinausauto Marttia Pixarin Autot-elokuvissa, sekä Autot 2 videopelissä.

R. I. P. Heikki Silvennoinen (1954-2024)

Mufasa: Leijonakuningas (arvostelu)

Rafiki kertoo Simban ja Nalan Kiara-tyttärelle tarinan orvosta leijonasta, joka nousi kuninkaaksi. Tämä leijona oli nimeltään Mufasa, jonka veljellä Takalla on myöskin oma osuutensa Mufasan tarinassa.

Mufasa: Leijonakuningas on jatko-osa/esiosa vuoden 2019 julkaistulle Leijonakuninkaalle. Tässä elokuvassa päästään siis näkemään siitä elokuvasta tuttuja hahmoja, kuten Timon, Pumba ja Rafiki. Myös Simba ja Nala ovat mukana tässä elokuvassa, mutta heidän osuutensa jäävät lopulta aika pieniksi.

Suurin osa elokuvan tapahtumista tapahtuu Mufasan lapsuudessa ja nuoruudessa, joista Rafiki kertoo tarinaa Kiaralle. Myös Timon ja Pumba ovat paikalla, mutta heidän ainoa tehtävänsä vaikuttaisi olevan elokuvan huumorihahmoina toimiminen.  Itse tarinan aikana pääsemme näkemään Mufasan ja Takan lisäksi Sarabin, Zazun ja tietenkin myös Rafikin.

Nyt kun vanhat hahmot on mainittu, niin voidaankin ottaa puheeksi uudet hahmot. Mufasa: Leijonakuningas -elokuvan uusiin hahmoihin kuuluvat Mufasan biologiset vanhemmat Afia ja Masego, Takan vanhemmat Eshe ja Obasi, Takan setä Chigaru, ulkopuolisia johtava Kiros, sekä tämän laumaan kuuluvat Akua, Amara ja Junia. Kiros on raivokas ja kostonhimoinen leijona, jonka motiivi jahdata Mufasaa ja muita on ymmärrettävä ja tulee nopeasti esille. 

Elokuvan tarina on mielenkiintoinen siltä osalta, että katsoja on välillä Mufasan ja välillä Takan puolella. Takan (eli Scarin) toisen leffapuoliskon aikana tapahtuva katkeroituminen tapahtuu ymmärrettävästä syystä, mutta hänen kehityksensä olisi voinut olla parempikin, vaikkei se ihan huono ollutkaan. Myös Rafikin taustoja avataan, ja jotkut häneen liittyvät asiat saavat selityksen tämän elokuvan aikana. 

Paras asia elokuvassa on ehdottomasti musiikki. Pidän kaikista lauluista, mitä elokuvassa kuullaan, vaikka pahisten laulama laulu jääkin varjoon. Parhaimmat lauluista kuullaankin elokuvan alussa tarinan vasta lähtiessä kunnolla käyntiin. Kaikki laulut sopivat kuitenkin elokuvan tarinaan, ja ovat hyviä, vaikka eivät mieleenpainuvia olisikaan. Mitä siihen käsikirjoitukseen tulee, niin pidän tavasta, millä elokuvan juoni viedään kohti loppua, ja hahmoja tuodaan mukaan tarinaan. Kyllä tämä sisältää vähän heikkouksiakin, mutta ne unohtuvat nopeasti katsomisen jälkeen.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne elokuvasta Mufasa: Leijonakuningas.