Mirabel Disney-prinsessaksi

Jos joku ymmärsi otsikon väärin, niin ei, Encantossa esiintyvästä Mirabelista ei olla tehty tai tekemässä virallista Disney-prinsessaa. Minun mielestäni Mirabelin pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa, ja tässä postauksessa kerron perusteluita siihen asiaan. Kuten ehkä jo arvasittekin, niin tämä on se kantaa ottava postaus/mielipidekirjoitus, josta puhuin edellisessä postauksessa. 

HUOM! Teksti sisältää juonipaljastuksia elokuvista Encanto, Frozen 2 ja Kaksin karkuteillä. Lukeminen omalla vastuulla.

Ketkä ovat Disney-prinsessoja, ja miten Disneyn naishahmosta voi tulla Disney-prinsessa?

Virallisten Disney-prinsessojen joukkoon kuuluvat Lumikki, Tuhkimo, Aurora, Ariel, Belle, Jasmine, Pocahontas, Mulan, Tiana, Tähkäpää, Merida, Vaiana ja Raya. Jotta Disneyn naishahmosta voi tulla Disney-prinsessa, hänen on täytettävä tiettyjä kriteerejä. Kriteereihin kuuluu kolme, jotka kaikki pitää täyttää. Niihin kuuluvat mm. se, että hahmon on oltava ihminen (ainakin osittain), hänen on oltava päähenkilö (tai yksi päähenkilöistä) omassa elokuvassaan, joka ei ole jatko-osa tai spin-off. Lisäksi kyseisen elokuvan on menestyttävä hyvin. Disney-prinsessoille on määrätty myös kolme kriteeriä, joista pitää täyttää vähintään yksi. Hahmon pitää syntyä kuninkaalliseksi, mennä naimisiin kuninkaallisen kanssa, tai sitten hänen täytyy tehdä joku sankariteko. Tuo viimeisin kriteeri on syy siihen, miksi Mulan on Disney-prinsessa, vaikkei hän ole kuninkaallinen. Ei syntyessään, eikä myöskään avioliiton kautta.

Frozen-elokuvien Anna ja Elsa eivät kuulu virallisten Disney-prinsessojen joukkoon, sillä Frozen 1 menestyi sen verran hyvin, että Frozen-franchice päätettiin pitää omana tuoteperheenään. Elsa on kuningatar, ja luovuttaa kruununsa Annalle toisen Frozen-elokuvan lopussa, joten siltäkin osalta on selvää, etteivät Anna ja Elsa ole Disney-prinsessoja. Aiemmin Disney-prinsessojen joukkoon kuului myös Helinä-keiju, mutta hänet tajuttiin poistaa sieltä ja siirtää Disneyn keijujen joukkoon.

Ihmettelen vähän sitä, miksi Rayasta ollaan tehty virallinen Disney-prinsessa, sillä hänen elokuvansa ei ollut niin menestynyt, kuin muut Disneyn prinsessaelokuvat. Eihän Raya ja viimeinen lohikäärme -elokuvaa edes näytetty teattereissa.

Miksi Mirabelin pitäisi kuulua virallisiin Disney-prinsessoihin?

Madrigalit eivät ole kuninkaallisia, mutta heidät voisi tavallaan laskea sellaisiksi kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että heidän talonsa sijaitsee mäen päällä hieman kauempana Encanton kylästä. Saduissa linnat ja palatsit sijaitsevat aina syrjemmällä kylästä ja vielä mäen päällä. Toinen syy on se, että Madrigalit käyttävät lahjojaan yhteisöstään huolehtimiseen. Mirabelilla ei ole lahjaa (ainakaan samalla tavalla kuin muilla Madrigaleilla), mutta silti hänkin tekee asioita Encanton ja sen asukkaiden hyväksi.

Jos palataan vielä niihin Disney-prinsessojen kriteereihin, niin Mirabel pelastaa Casitan palauttamalla taikuuden takaisin siihen. Sen seurauksena Madrigalit saivat lahjansa takaisin, kun he olivat menettäneet ne Casitan tuhoutumisen jälkeen. 

Tuon lisäksi toinen syy siihen, miksi Mirabelin on oltava virallinen Disney-prinsessa on hänen tyylinsä. Ariel on ensimmäinen Disney-prinsessa, joka ei ole kokonaan ihminen, Tiana on ensimmäinen tummaihoinen Disney-prinsessa ja Merida on ensimmäinen (ja ainoa) Disney-prinsessa, joka esiintyy Pixar-elokuvassa. Pakko sanoa tähän väliin, että ihmettelen miksi Tianaa sanotaan ensimmäiseksi tummaihoiseksi Disney-prinsessaksi. Disneyn renesanssiajan elokuvissa esiteltiin Jasmine, Pocahontas ja Mulan, jotka eivät myöskään ole valkoihoisia. Myös Notre Damen kellonsoittaja elokuvan Esmeralda esiintyy Disneyn renesanssiajan elokuvassa. En kuitenkaan laskenut Esmeraldaa mukaan tähän, sillä hän ei kuulu virallisiin Disney-prinsessoihin. Mietin siis sitä, että minkä takia Jasminesta ei puhuta ensimmäisenä tummaihoisena Disney-prinsessana, sillä Aladdin julkaistiin vuonna 1992 ja Prinsessa ja sammakko julkaistiin vuonna 2009. Kertokaa kommenteissa, jos tiedätte selityksen tälle asialle.

Jatketaanpa nyt siitä, mihin jäimme äsken. Eli siitä, miksi Mirabelin tyyli on syy siihen, miksi hänen pitäisi olla Disney-prinsessa. Tähkäpää teki historiaa olemalla pitkähiuksisin Disney-prinsessa ja samalla myös lyhythiuksisin Disney-prinsessa. Mirabel on Disneyn ensimmäinen naispäähahmo, jolla on silmälasit, joten siinä tulee yksi syy lisää siihen, miksi hänen pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa. Virallisista Disney-prinsesoista ei nimittäin löydy silmälaseja käyttävää prinsessaa. Tosin Belle vaikuttaa kyllä sellaiselta hahmolta, joka voisi käyttää silmälaseja, mutta ne yhdistettynä lukuharrastukseen saisivat Bellen vaikuttamaan nörtimmältä kuin mitä hän oikeasti on. 

Jos otetaan puheeksi se menestyminen, niin Encanto ei menestynyt kunnolla teattereissa. Nousukiito elokuvan menestykselle lähti kunnolla käyntiin sen jälkeen kun se oltiin lisätty Disney+:aan vuoden 2021 jouluaattona. Encantoa oltiin kyllä kehuttu arvosteluissa ennen suoratoistopalveluun lisäämistä, mutta ei siitä vielä silloin tullut mitään jättimenestystä. Minulla elokuva oli aluksi ihan ok -tasolla, mutta aloin myöhemmin pitämään siitä enemmän.

Pohdintaa

Kuten jo aikaisemmin kävi ilmi, niin minun mielestäni Mirabelin pitäisi olla virallinen Disney-prinsessa. Voihan se olla, että hänet tullaan vielä lisäämään heidän joukkoon, mutta se vaikuttaa silti aika epätodennäköiseltä. Todennäköisin vaihtoehto seuraavaksi Disney-prinsessaksi on Disneyn uusimman elokuvan Toiveen päähenkilö Asha. Mirabelia ei siis todennäköisesti tulla näkemään virallisten Disney-prinsessojen rivissä, vaikka hän täyttääkin Disney-prinsessoille määrättyjä kriteerejä. Asha täyttää Disney-prinsessojen tärkeimmät kriteerit, mutta silti on epäselvää tuleeko hänestä koskaan virallista Disney-prinsessaa. Toive ei ollut täysfloppi, mutta ei toisaalta myös mikään jättimenestys, joten siltä osin Ashalla on hyvät mahdollisuudet. Ja onhan toive sentään Disneyn satavuotisjuhlaelokuva.

Kertokaa kommenteissa mitä mieltä olette tästä asiasta. Pitäisikö Mirabelin olla virallinen Disney-prinsessa vai ei?

Tulevista postauksista kerron sen verran, että aloin viikonloppuna suunnitella Disney-klassikkoiden top-listaa. Sen lisäksi suunnittelen erästä toista top-listaa. En osaa sanoa milloin saan julkaistua Disney-klassikoiden top-listan, mutta se toinen top-lista ilmestyy ystävänpäivänä. En tiedä julkaisenko tammikuun puolella enempää postauksia. Saatan julkaista tässä kuussa vielä yhden postauksen, mutta jos en julkaise, niin seuraava postaus ilmestyy helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Laskitteko muuten kuinka monta kertaa postauksessa esiintyi sana Disney? Myös taivutetut muodot lasketaan mukaan.

Inside out (arvostelu)

Pixarin Inside out elokuva saa kesällä jatkoa, mutta siihen menee vielä aikaa ennen kun sen pääsee katsomaan. Sitä odotellessa julkaisen arvostelun ensimmäisestä Inside out elokuvasta. Mennään siis suoraan siihen arvosteluun.

11-vuotias Riley Andersen muuttaa isänsä ja äitinsä kanssa Minnesotasta San Franciscoon. Rileyn pään sisällä olevat tunteet Ilo, Suru, Kiukku, Pelko ja Inho yrittävät auttaa tyttöä sopeutumaan uuteen elämäänsä. Alku ei sujunut ihan hyvin, mutta kun Ilo ja Suru joutuvat vahingossa pois päämajasta, niin asiat alkavat lähteä entistä pahempaan suuntaan.

Inside out elokuvan päähenkilö on 11-vuotias tyttö nimeltä Riley. Elokuvan aikana Riley muuttaa perheensä kanssa Minnesotasta San Franciscoon. Rileyn vanhemmat ovat tottuneet näkemään tyttärensä aina iloisena ja hymyileväisenä, mutta muuton jälkeen tapahtuu jotain, minkä seurauksena Riley muuttuu iloisesta ja innokkaasta äreäksi ja synkäksi. 

Rileyn pään sisällä asuu viisi tunnetta, jotka ohjailevat konsolin avulla Rileyn valintoja ja tekemisiä. Tunteiden johtajana toimii Ilo, joka tekee kaikkensa sen eteen, että Riley olisi aina iloinen. Muita tunteita ovat Rileyn turvassa pitävä Pelko, Kiukku, jolle reilu kohtelu on tärkeää, Inho, joka varmistaa, ettei Riley nolaa itseään edes vahingossa, sekä Suru, jonka roolista päämajassa kenelläkään ei ole mitään käsitystä. Surun merkityksen epäselvyys on syy siihen, miksi Ilo yrittää kaikin keinoin pitää tämän mahdollisimman kaukana konsolista. 

Rileyn pään sisäosa ei rajoitu pelkästään päämajaan. Siellä nähdään mm. säilömuistio, alitajunta, unituotannot, ajatusten raiteet, sekä niitä pitkin kulkeva juna, mielikuvitusmaailma, persoonallisuussaaret ja muistikuilu, johon haalistuneet muistot joutuvat. Tunteiden lisäksi Rileyn pään sisällä asuu muistityöläisiä, sekä Rileyn vanha mielikuvitusystävä Bing Bong, joka on yhdistelmä kissasta, elefantista ja delfiinistä.

Toteutuksen osalta Inside out on erittäin toimiva elokuva. Pidän erityisesti siitä, miten kaikki Rileyn pään sisällä olevat asiat on toteutettu. Elokuvan aikana päästään kurkistamaan myös muiden kuin Rileyn pään sisälle. Myös nämä kohtaukset on tehty hienosti, vaikka muiden tunteet eivät pääsekään yhtä isoon rooliin. Elokuvassa on toteutuksen lisäksi muitakin toimivia asioita. Tarina on mielenkiintoinen ja sitä jaksaa seurata alusta loppuun ilman kyllästymisiä parista tylsästä hetkestä huolimatta. Animaatio on onnistunut hienosti ja elokuvassa nähdään yhdessä kohtauksessa tietokoneanimaation lisäksi myös käsinpiirrettyä animointia.

Elokuvan parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti siinä esiintyvät hahmot. Pidän siitä, miten melkein kaikkien hahmojen näkökulmia tuodaan esille. Myös sellaisten hahmojen, jotka eivät ehdi päästä kunnolla esille. Toinen hahmoihin liittyvä asia, mistä minä pidän on se, että Rileyn lisäksi myös hänen tunteensa kehittyvät elokuvan aikana. Bing Bong tuo elokuvaan huumoria, joka uppoaa erityisesti lapsikatsojiin. Muistan pitäneeni ensimmäisellä katselukerralla siitä, kun Bing Bong itkee karkkia. Myös Kiukun raivokohtauksia on hauskaa seurata.

Yhteenvetona voisinkin siis sanoa, että Inside out on erittäin toimiva kokonaisuus. Elokuvassa toimii ihan kaikki asiat ja heikkouksia ei ole ollenkaan, jos ei lasketa Ilon ja Bing Bongin ajoittaista ärsyttävyyttä. Inside out kuuluu ehdottomasti Pixarin parhaimmistoon, joten jos kyseinen elokuva on vielä näkemättä niin suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän.

Mitä mieltä te olette tästä elokuvasta? Kertokaa se kommenteissa. Kertokaa myös mitä uskotte tapahtuvan jatko-osassa.

Inside out 2 elokuvan suomenkielinen teaser trailer on näytetty elokuvatettereissa, sekä Samu Sirkan joulutervehdyksessä. Youtubeen sitä ei ole vielä lisätty, mutta heti kun se löytyy sieltä niin jaan sen täällä blogissa ja kerron samalla arvaukseni liittyen elokuvan suomenkielisiin ääninäyttelijöihin. Tiedän, että alkuperäisessä versiossa kaikki ääninäyttelijät eivät palanneet takaisin jatko-osaan, mutta uskon, että suomiäänien kohdalla niin ei olla tehty. Ainakin hahmojen äänet kuulostivat samalta kuin ensimmäisessä Inside out elokuvassa.

Äsken mainitun aiheen lisäksi suunnitelmiini kuuluu yksi kantaa ottava postaus, jota voisi tosin sanoa paremminkin mielipidekirjoitukseksi. Helmikuun alussa tulee Disney on Ice, josta kirjoitan taas postauksen. UMK:n kilpailukappaleita on jo alettu julkaisemaan, mikä tarkoittaa sitä, että ranking hahmon äänestämiseen käytettävä aika on käymässä vähiin. Äänestysohjeet löytyvät tästä postauksesta.

Hahmoesittely: Shenzi, Banzai ja Ed

Shenzi, Banzai ja Ed esiintyvät elokuvissa Leijonakuningas, Leijonakuningas 1½, sekä vuonna 2019 julkaistussa live actionissa, lyhytelokuvassa Olipa kerran elokuvastudio, sekä Timon ja Pumba tv-sarjassa. Hyeenat ovat Leijonakuninkaan pääpahiksen Scarin kätyreitä.

Shenzi, Banzai ja Ed nähtiin ensimmäisen kerran ensimmäisessä Leijonakuningas elokuvassa, kun Zazu oli seurannut karanneita Simbaa ja Nalaa elefanttien hautausmaalle. Siellä hyeenakolmikko jahtaa Simbaa ja Nalaa, kunnes Zazun kutsuma Mufasa tulee paikalle ja pelastaa leijonanpennut hyeenojen kynsistä. Myöhemmin Shenzi, Banzai, Ed ja muut hyeenat kuuntelevat Scarin suunnitelmaa Jylhämaan vallan kaappaamisesta, sekä Mufasan ja Simban syrjäyttämisestä. Shenzi, Banzai ja Ed auttoivat Scaria tämän suunnitelman kanssa lähettämällä antilooppilauman juoksemaan Simbaa kohti. Mufasan kuoltua Scar käskee hyeenoja tappamaan Simban, joka pakenee Jylhämaasta hypättyään piikkipensaaseen hyeenojen jahdattua häntä. Vuosia myöhemmin Scarista on tullut Jylhämaan kuningas ja hänen valtakautensa aikana Jylhämaa on kuivunut ja saalistamisesta on tullut täysin mahdotonta. Timon ja Pumba harhauttavat hyeenoja hula-tanssilla, jotta Simba ja Nala pääsisivät livahtamaan niiden ohi Jylhämaahan. Simba kohtaa Scarin ja heidän välilleen syntyy taistelu, jonka aikana Scar sanoo hyeenoja vihollisiksi, jotta saisi Simban omalle puolelleen. Myöhemmin Scar tunnustaa olevansa itse syypää Mufasan kuolemaan. Scarin tunnustus saa Simban raivostumaan, ja hän heittää Scarin alas kalliolta. Scar ei menehdy putoamisen seurauksena, vaan hyeenat surmaavat hänet, sillä he kuulivat Scarin sanovan heitä vihollisiksi. 

Leijonakuningas 1 ½ elokuvassa Shenzillä, Banzailla ja Edillä on pieni rooli. Elokuvan alussa he meinaavat hyökätä Timonin kimppuun, mutta tämä pääsee pakoon. Hyeenakolmikko esiintyy seuraavan kerran elokuvan lopussa.

Vuonna 2019 julkaistussa Leijonakuningas live actionissa Banzain nimeksi on vaihdettu Kamari ja Edin nimeksi on vaihdettu Azizi

Shenzi, Banzai ja Ed ovat parhaimpia Disney-pahisten kätyreitä. He tuovat Leijonakuninkaaseen hauskoja hetkiä, jotka tekevät Scarista ajoittain kevyemmän hahmon. Paras kohta, jossa hyeenat esiintyvät on Hula-laulu.

Englanninkieliset ääninäyttelijät:  Shenzi: Whoopi Goldberg (Leijonakuningas ja Leijonakuningas ½)   Tress MacNeille (Timon ja Pumba tv-sarja)    Florence Kasumba (live action)       Banzai:Cheech Marin (Leijonakuningas ja Leijonakuningas ½)    Rob Paulsen (Timon ja Pumba tv-sarja)    Keegan-Michael Key (live action)  Ed: Jim Cummings (1994-2004)    Eric Andre (live action)

Suomenkieliset ääninäyttelijät: Shenzi: Raija Jääskä (1994-2004)    Susa Saukko (live action)    Banzai: Antti Pääkkönen (1994-2004)    Iikka Forss (live action)    Ed: Jarkko Tamminen (Timon ja Pumba tv-sarja)    Mario Filio (Leijonakuningas ½) Jani Karvinen (live action)

Näyttelijät: Shenzi: Tracy Nicole Chapman (musikaali)     Banzai: Stanley Wayne Mathis (musikaali)      Ed: Kevin Cahoon (musikaali)

Glynis Johns on kuollut

Minun ei ollut tarkoitus julkaista tällä viikolla enempää postauksia, mutta siihen suunnitelmaan tuli nyt muutos. Luin tänään uutisia, ja siellä tuli vastaan yksi juttu, mikä kiinnitti minun huomioni. En tarkoita nyt sitä uutista, että Ulla Taalasmaa poistuu Salkkareista. Kiinnitin kyllä huomiota siihen uutiseen, mutta siitä ei nyt ole kyse. Toinen uutinen, mikä kiinnitti tänään huomioni ja mistä aion tässä postauksessa kertoa liittyy kuolemaan. Näyttelijä Glynis Johns menehtyi eilen 100-vuotiaana. Yksi hänen tunnetuimmista rooleistaan oli Vilma Pankki elokuvassa Maija Poppanen. Johns oli ennen kuolemaansa maailman vanhin näyttelijä.

R.I.P Glynis Johns (1923-2024)

Good luck Charlie, kausi 4 (arvostelu)

Olen viimeinkin saanut katsottua Good luck Charlien neljännen ja viimeisen tuotantokauden kokonaan loppuun. Se tarkoittaa siis sitä, että nyt on aika julkaista kauden arvostelu.

Good luck Charlien neljäs tuotantokausi jatkuu siitä, mihin kolmas kausi loppui. Duncanit asuvat yhä hotellissa, mutta kauden toisessa jaksossa he pääsevät palaamaan takaisin kotiinsa. Hotellissa asuessa Duncaneille tapahtuu mielenkiintoisia asioita, mutta kun he ovat palanneet kotiin, niin sitten alkaa tapahtua enemmän kaikenlaisia kivoja ja vähemmän kivoja juttuja.

Edellisten kausien tapaan myös neljäs tuotantokausi tuo sarjaan uusia hahmoja. Yksi heistä on rouva Dabneyn lapsenlapsi Lauren, jonka kanssa Gabe alkaa seurustella. Muita uusia hahmoja hahmoja ovat Bobin uusi työpari Beau, jolle muodostuu lyhyt suhde Teddyn kanssa, Debbie Dooleyn aviomies Doug, sekä heidän poikansa, Deedeen pikkuveli Dexter. Doug ja Dexter esiintyvät vain yhdessä jaksossa, mutta Debbie ja Deedee saavat kaudella vähän isomman roolin. Tähän väliin sellainen fakta, että Deedee ei ole sanonut yhtäkään sanaa yhdessäkään jaksossa, jossa on esiintynyt. 

Good luck Charlien neljännellä tuotantokaudella nähdään myös muita uusia hahmoja. Heihin kuuluvat PJ:n kokkikoulun ohjaaja, kokkikoulussa opiskeleva Winnie, Amyn kaksoissisko Jamie, sekä PJ:n ja Emmettin naapurit. Kauden loppupuolella sarjassa tehdään historiaa, sillä yhdessä jaksossa Charliella on leikkitreffit ystävänsä Taylorin kanssa. Historian tekeminen liittyy siihen, että Taylorilla on kaksi äitiä, Susan ja Cheryl. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Disney-sarjassa nähtiin sateenkaariperhe. 

Good luck Charlien neljännellä kaudella nähdään muutama cross over -jakso. Kauden avausjaksossa päästään näkemään Muppetit, jotka esiintyvät Teddyn unessa. Muppetit nähdään jaksossa myös ennen Teddyn unta, sekä sen jälkeen. Kauden toisella puoliskolla nähdään joulujakso, jossa Teddy ja PJ matkustavat New Yorkiin. Siellä he tapaavat Jessie-sarjassa esiintyvät Zurin, Emman, Ravin, Luken, Bertramin, sekä itse Jessien. Kyseessä on erikoisjakso, joka on jaettu kahteen osaan. Jakson ensimmäinen puoli löytyy Good luck Charlien neljänneltä kaudelta ja toinen puoli Jessien kolmannelta tuotantokaudelta. Minun mielestäni nuo puolikkaat oltaisi voitu yhdistää ja julkaista koko jakso yksinään Disney plussassa. Tulikin muuten mieleen, että haluaisitteko minun kirjoittavan arvostelun Jessie-sarjasta?

Erikoista Good luck Charlien neljännellä tuotantokaudella on se, että siinä on yksi jakso, jossa tehdään kurkkaus tulevaisuuteen. Tulevaisuus-jakson tapahtumat sijoittuvat ajalle 10 vuotta Good luck Charlien nykyhetken jälkeen. Enemmistö jakson ajasta nähdään kuitenkin nykyajassa, sillä teini-ikäinen Charlie katsoo jakson aikana Teddyn videopäiväkirjaa, jossa Teddy kertoo tilanteesta, joka hänellä on ollut Gaben kanssa. Charliella on tulevaisuudessa sama tilanne Tobyn kanssa. 

Koska kyseessä on sarjan viimeinen tuotantokausi, niin hahmoille tulee vastaan loppuratkaisuja. Kauden aikana kaksi aiemmin sarjan aikana eronnutta pariskuntaa palaa yhteen, PJ saa myyntikärryn, josta tulee hänen työpaikkansa, Teddy saa opiskelupaikan New Yorkista, Gabe ja rouva Dabney tekevät sovinnon, Amy saa mahdollisuuden ryhtyä tv-juontajaksi ja paljon muuta. Kaudella jätetään myös hyvästejä hahmolle. Ihan kirjaimellisesti, sillä Teddyn paras ystävä Ivy lähtee kauden lopussa opiskelemaan Arizonaan ja poistuu samalla sarjasta. 

Vaikka neljäs kausi tuo sarjaan uusia hahmoja, sekä vähän muitakin muutoksia, niin perus asioista pidetään yhä kiinni. Niihin kuuluvat Teddyn videopäiväkirjat, jakson lopussa nähtävä hauska osuus. Duncanit ovat yhä sarjan keskiössä ja osana melkein kaikkia jaksojen juonikuvioita. Kerroin kolmoskauden arvostelussa siitä, että pidän Tobya osittain turhana hahmona. Tobyn turhuutensa vahvistuu neljännellä kaudella, sillä hän ei esiinny sarjassa kovin montaa kertaa, vaikka puhuukin muutamassa jaksossa. Toby ei esiinny ollenkaan Good luck Jessie erikoisjaksossa, minkä lisäksi häntä ei nähdä koko sarjan viimeisessä kohtauksessa. Nyt kun tuo viimeinen kohtaus tuli mainittua, niin se tiivistää hyvin sen, mistä koko sarjassa on kyse.

Yhteenvetona sanon, että Good luck Charlien neljäs tuotantokausi antaa täydellisen päätöksen Teddyn, Charlien ja muiden Duncanien tarinalle. Pidän siitä, miten hahmot päätyvät kauden aikana sinne mihin heidän on tarkoitus päätyä. Huumori ei ole muuttunut yhtään sarjaan etenemisen aikana, mutta se on pelkästään hyvä juttu. Jos perhehuumori ja tilannekomediasarjat ovat sinun juttusi, niin Good luck Charlie sopii sinun katsottavaksesi. Tämän sarjan pariin on aina mukavaa palata, joten jos olet katsonut Good luck Charlien jo aikaisemmin, niin suosittelen ehdottomasti katsomaan sarjan uudestaan.

Onko Bellellä Tukholma-syndrooma?

Pääsen nyt viimeinkin julkaisemaan sen teoriapostauksen, josta on ollut puhetta melkein koko joulukuun lopun ajan. Tähän teoriaan liittyy elokuva Kaunotar ja Hirviö. Teorian mukaan elokuvan päähenkilö Belle saisi Tukholma-syndrooman ollessaan vankina Hirviön linnassa. Tässä postauksessa pohditaankin sitä, että onko Bellellä oikeasti Tukholma-syndrooma. Sitten siihen teoriaan.

Teoria sisältää juonipaljastuksia!

Mikä on Tukholma-syndrooma?

Ennen kun voin kertoa itse teoriasta, niin minun on kerrottava siihen liittyvästä asiasta. Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa kaapattu henkilö alkaa kokea myönteisiä tunteita kaappaajaansa kohtaan. Syndrooman vuoksi kaapatut saattavat auttaa tai puolustaa kaappaajiaan, ja antaa heistä jälkeenpäin myönteisiä todistuksia. Termi sai nimensä Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankkiryöstöstä ja sitä seuranneista tapahtumista.

Miksi Bellellä olisi Tukholma-syndrooma?

Hirviö vangitsee Bellen isän Mauricen ja Belle tulee Hirviön vangiksi, jotta Maurice pääsisi vapaaksi. Aluksi Belle ja Hirviö eivät tule toimeen, mutta myöhemmin Belle alkoi kokea aitoja välittämisen tunteita Hirviötä kohtaan. Yksi todiste siitä oli se, että Belle auttoi Hirviötä. Pienikin hyvä teko saa aikaan sen, että uhri alkaa tuntea myönteisiä tunteita kaappaajaansa kohtaan. Belle alkaa välittää Hirviöstä aidosti vasta sen jälkeen kun Hirviö antoi Bellelle lahjaksi linnan kirjaston. 

Yksi syy siihen, miksi Bellellä olisi Tukholma-syndrooma on se, että ihmiset, jotka tuntevat itsensä avuttomaksi stressaavissa elämäntilanteissa tekevät mitä tahansa selviytyäkseen. Sellaisten ihmisten on todennäköisempää saada Tukholma-syndrooma. Belle ei ainoastaan yrittänyt selviytyä, vaan hän on yhteiskunnasta poikkeava henkilö, joka haluaa seikkailun kotikylänsä ulkopuolella. Kaikki kylän asukkaat Mauricea ja kirjakauppiasta lukuun ottamatta puhuvat Bellestä pahaa ja pitävät tätä outona. Se on yksi syy siihen, miksi Belle haluaa lähteä pois kotikylästään.

Miksi Bellellä ei olisi Tukholma-syndroomaa?

Hirviö ei vanginnut Belleä, vaan Belle jäi vapaaehtoisesti vangiksi isänsä tilalle. Aluksi Belle on täysin yksin, ja alkaa viettämään aikaa Hirviön kanssa vasta myöhemmin. Tukholma-syndrooman muodostuminen on epätodennäköisempää, jos kaappaaja ja kaapattu ovat erillään toisistaan. Belle muuttaa käytöstään Hirviötä kohtaan vasta sitten kun Hirviö on muuttunut. Belle halusi lähteä pois linnasta ja teki sen heti kun sai mahdollisuuden siihen. Belle palaa kyllä takaisin linnaan, mutta ei siksi, että olisi taas vanki. Sen sijaan hän menee auttamaan Hirviötä. Belle ei tunne negatiivisia tunteita pelastajiansa kohtaan, sillä hänellä ei ole pelastajia. Belle pelasti itse itsensä. 

On myös mahdollista, ettei Tukholma-syndroomaa ole olemassa, sillä siitä on niin vähän todisteita. Tukholma-syndroomassa vanki ei tee mitään vapautumisensa eteen. Tämän mukaan Bellellä ei olisi Tukholma-syndroomaa, sillä hän yritti paeta Hirviön linnasta. Yksi syy lisää siihen on se, että hän ei tuntenut negatiivisia tunteita kylänsä asukkaita (paitsi Gastonia ja Töppöä) kohtaan. Belle pysyi myös vankina ollessaan uskollisena isälleen. Tukholma-syndroomassa uhri suhtautuu negatiivisesti heihin, jotka yrittävät auttaa häntä. Yksi Tukholma-syndroomaan liittyvä asia on se, ettei uhrilla ole lainkaan vapautta. Tämän perusteella Bellellä ei ole Tukholma-syndroomaa, sillä hän sai liikkua vapaasti joka puolella linnaa (länsisiipeä lukuun ottamatta). Bellellä ei ole Tukholma-syndroomaa myöskään siksi, että hän tekee aina sen, minkä uskoo olevan oikein.

Yhteenveto

Vaikka Kaunottaressa ja Hirviössä onkin joitain pieniä viittauksia liittyen Tukholma-syndroomaan, niin elokuva ei kerro siitä. Bellellä ei siis ole Tukholma-syndroomaa. Tämä teoria kuulostaa siltä, että se voisi olla osittain mahdollinen, mutta siitä huolimatta minä en usko tähän.

Kertokaa kommenteissa mitä te ajattelette tästä teoriasta ja uskotteko te tähän?

Sain eilen katsottua Good luck Charlien neljännen tuotantokauden loppuun, joten arvostelu siitä ilmestyy tämän viikon aikana. Se postaus on siis tulossa seuraavaksi.

Vuodenvaihde

Hei vain kaikille lukijoille ja oikein hyvää ja onnellista uuttavuotta 2024. Nyt olisi taas perinteisen vuosikertauksen aika. En ole tälläkään kertaa maininnut jokaista postausta erikseen, minkä lisäksi olen jättänyt ilmoituspostaukset pois tästä kertauksesta. Tosin kyllä sinne on saattanut jäädä yksi ilmoituspostaus, mutta ei se varmaan haittaa. Ennen kun päästän teidät lukemaan siitä, mitä kaikkea blogissa on tapahtunut vuonna 2023, niin kerron sellaisen hauskan jutun, että nämä vuosikertaukset alkoivat täysin vahingossa. Minulla oli ideat hukassa vuoden 2021 ensimmäisen postauksen osalta, kunnes keksin, että voisin tehdä kertauksen vuoden 2020 tapahtumista. Siitä tämä perinne lähti. Nyt päästänkin teidät lukemaan kertausta vuoden 2023 tapahtumista. 

Vuoden 2023 ensimmäinen postaus oli top-lista Disney-elokuvien alkulauluista. Sen lisäksi julkaisin pari muuta top-listaa, joita olivat mm. listaus Disney-elokuvissa kuultavista repliikeistä ja postaus, jossa kerroin Disney-hahmojen hokemista. Tammikuun lopussa julkaisin top-listan edesmenneen Ossi Ahlapuron äänirooleista. Niiden välissä julkaisin hahmoesittelyjä ja uusia osia Disneymokat-sarjaan. Niiden lisäksi ilmestyi postaus, jossa kerroin Disney-hahmojen suomenkielisten ääninäyttelijöiden nimiyhteyksistä hahmoihinsa, sekä Nostalgia-sarjan 25. osa, jossa arvosteltavana oli Nallen Puhin elokuva. Helmikuussa julkaisin postauksen korvamadoista, sekä paljon muita listauksia ja uusia osia Nostalgia- ja Disneymokat-sarjoihin. Niiden lisäksi kerroin Disney on Ice tapahtumasta, sekä omia pohdintojani Frozen 3 elokuvan mahdollisesta juonesta. Yksi asia, minkä tein helmikuun aikana oli top-listat sivun selkeyttäminen. Laitoin jokaisen listan eri kategoriaan, jotta ne olisi helpompi löytää. Näitä kategorioita ovat elokuvat, hahmot, musiikki, tapahtumat ja muut listat. Maaliskuussa julkaisin top-listoja, sekä uusia osia Nostalgia-sarjaan, joka sai päätöksensä maaliskuun aikana. Niiden lisäksi blogiin ilmestyi Disneymokat-sarjan 14. osa, postaus, jossa jaoin videon Disney-prinsessoiden äidinkielistä, sekä hahmoesittely Lumikista. Huhtikuussa blogiin ilmestyi top-listoja ja hahmoesittelyjä, joiden lisäksi arvostelin Disney Juniorilla esitetyn sarjan nimeltä Sofia Ensimmäinen. Kuukauden viimeisessä postauksessa kerroin Hopon poppoo elokuvaan jääneistä mokista. Toukokuun ensimmäisessä postauksessa jaoin Toive-elokuvan teaserin. Sen jälkeen julkaisin ranking-listan Luisa Madrigalin lauluäänistä, hahmoesittelyn Antonio Madrigalista, Disneymokat-sarjan 16. osan, oudoimmista Disney-teorioista kertovan postauksen, ja arvostelun Pieni merenneito live actionista. Kesäkuun ensimmäinen postaus ilmestyi minun syntymäpäivänäni, ja kerroin siinä Disney-hahmojen syntymäpäivistä. Sen lisäksi julkaisin hahmoesittelyn Gisellestä, Disneymokat-sarjan 17. osan, sekä muutaman top-listan. Niiden lisäksi jaoin videot Elion ja Toiveen suomenkielisistä teaser trailereista. Kesäkuun lopussa blogissa alkoi uusi postaussarja nimeltä Faktoja elokuvista, jonka jokaisessa osassa kerroin faktoja jostakin Disney-elokuvasta. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyivät kesäkuun aikana. Heinäkuun ensimmäisessä postauksessa esittelin Disney-aiheisia postikortteja. Sen jälkeen loin blogiin kolme uutta sivua, jotka ovat nimeltään Tietoa ja teoriaa, Arvostelut ja Disney-tavaroita. Äsken mainittujen sivujen luomisen jälkeen kirjoitin arvostelun Pixarin Elemental elokuvasta. Lisäksi julkaisin muutaman top-listan, sekä uusia osia Faktoja elokuvista sarjaan. Tein myös oman sivun kyseiselle postaussarjalle. Heinäkuun aikana blogiin ilmestyi myös hahmoesittely Hiro Hamadasta Disneymokat-sarjan 18. osa, sekä edesmenneen Pekka Laihon muistopostaus. Elokuun kaksi ensimmäistä postausta olivat hahmoesittelyjä. Niiden jälkeen jaoin keksimäni leikin, jossa jokainen sai selvittää Disney-ammattinsa ja Disney-asuinpaikkansa. Disneyn lumoa blogin viisivuotispäivän postauksessa vastasin blogiin liittyviin kysymyksiin, joita te lukijat olitte kysyneet minulta kesän aikana. Elokuun aikana julkaisin myös postauksen vasenkätisistä Disney-hahmoista, postauksen, jossa kerroin millaisia Disney-videoita katson, Disneymokat-sarjan 19. osan, sekä top-listan Disney-metsistä. Syyskuussa blogiin ilmestyi ensimmäisenä Pixar-elokuvien top-lista. Syyskuun aikana julkaisin myös muutaman tavaran esittelypostauksen, joiden lisäksi arvostelin Leijonakaarti-sarjan. Noiden postausten lisäksi julkaisin syyskuussa Faktoja elokuvista -sarjan 6. osan, postauksen suklaata sisältävistä Disney-hetkistä, postauksen, jossa kerron toiveitani Disney plussan sisällöstä, arvauspostauksen Toiveen ja Elion mahdollisista suomenkielisistä ääninäyttelijöistä, arvostelun Tuhkimosta, sekä postauksen, jossa jaoin Toiveen virallisen trailerin. Lokakuu alkoi tämän blogin osalta Hansin esittelypostauksella, minkä jälkeen julkaisin edesmenneen Tuomas Mattilan muistopostauksen, sekä postauksen Toiveen suomenkielisestä trailerista. Disney-yhtiö täytti lokakuun 16. päivänä 100-vuotta ja sen kunniaksi tein postauksen, jossa kerroin Walt Disneyn elämästä. Lokakuun loppupuolella julkaisin arvostelun lyhytelokuvasta Olipa kerran elokuvastudio, ilmoituspostauksen Elion ensi-illan siirtymisestä ja top-listan Disneyn pahislauluista, joissa pahis ei laula. Marraskuun aikana julkaisin uusia osia Faktoja elokuvista -sarjaan, sekä muutaman top-listan. Julkaisin marraskuussa myös postauksen Inside out 2 elokuvan trailerista, Pieni merenneito musikaalista kertovan postauksen, arvostelun Good luck Charlie sarjan ensimmäisestä tuotantokaudesta, postauksen, jossa kerroin arvauksiani Toiveen suomenkielisistä ääninäyttelijöistä, sekä arvostelun elokuvasta Painajainen ennen joulua. Joulukuun ensimmäinen postaus oli joulutarina, joka kertoi Lumikki elokuvan hahmoista. Julkaisin joulukuun aikana myös arvostelun Good luck Charlien toisesta tuotantokaudesta. Lisäksi kirjoitin arvostelut Disneyn uudesta Toive elokuvasta, sekä Good luck Charlie sarjasta tehdystä It's christmas elokuvasta. Joulukuussa ilmestyi myös hahmoesittely Samu Sirkasta, sekä arvostelu Good luck Charlien kolmannesta tuotantokaudesta. Jouluaattona julkaisin arvostelun lyhytelokuvasta Olafin jouluinen seikkailu. Muutama päivä sen jälkeen esittelin Disney-aiheiset joululahjani. Tein oman esittelypostauksen muutamalle Disney-aiheiselle joululahjalle, jotka olin saanut myöhemmin. Vuoden 2023 viimeinen postaus oli top-lista Disney-elokuvien loppulauluista.

Nyt kun viime vuoden tapahtumat on käyty läpi, niin voimme siirtyä tämän vuoden tapahtumiin. Tänä vuonna blogissa tullaan näkemään sitä, mitä siellä on aina nähty. Tällä minä tarkoitan top-listoja, hahmoesittelyjä, sekä uusia osia postaussarjoihin Disneymokat ja Faktoja elokuvista. Nyt kun postaussarjat tulivat puheeksi, niin kerron, että blogissa alkaa tänä vuonna kaksi uutta postaussarjaa, mutta en paljasta vielä mihin ne liittyvät. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että toiseen postaussarjaan tuli idea lukijatoiveesta. Kirjoitin viime syksynä top-listan Pixar-elokuvista ja olen miettinyt, että voisin tehdä samanlaisen listauksen Disney-klassikoista. En tiedä milloin nuo uudet postaussarjat, sekä Disney-klassikoiden top-lista ilmestyisivät, mutta tammikuun aikana on tulossa ainakin arvostelu Good luck Charlien neljännestä tuotantokaudesta, sekä se teoriapostaus, josta olenkin jo maininnut useamman kerran. Menen helmikuussa taas Disney on Ice tapahtumaan ja kirjoitan siitä blogitekstin. Good luck Charlien neloskauden arvostelun lisäksi blogiin on tulossa muitakin arvosteluja. Aion arvostella tämän vuoden aikana Tuhkimon jatko-osat, yhden Disneyn tekemän lyhytelokuvan, sekä kesällä ilmestyvän Inside out 2 elokuvan. Sitä ennen on tulossa arvostelu ensimmäisestä Inside out elokuvasta. Loppuvuodesta ilmestyy taas joulutarina. Minulla on siihen liittyen kaksi ideaa, mutta en ole vielä päättänyt kumman idean aion toteuttaa. Disneyn lumoa blogi täyttää elokuussa 6-vuotta ja sen kunniaksi tulee postaus. En tosin ole vielä päättänyt mitä julkaisen silloin, mutta jotain on tulossa. Euroviisuviikolla tulee taas ranking-lista ja siihen liittyen alkaa nyt äänestys. Haluatteko tämän vuoden ranking-hahmoksi Tähkäpään vai Mirabelin? Kertokaa vastauksenne tämän postauksen kommenteissa. Vuoden 2024 Uuden musiikin kilpailu järjestetään helmikuun 10. päivä,  joten teillä on siihen asti aikaa äänestää hahmoa, josta teen ranking-listan Euroviisuviikolla.