perjantai 30. tammikuuta 2026

Hahmofaktat: Hirviö

Kuten otsikossa jo lukee, niin tämä postaus on Hahmofaktat-sarjan uusi osa, johon aiheeksi on päässyt Kaunotar ja Hirviö -elokuvassa esiintyvä Hirviö.




1. Hirviön oikeaa nimeä ei kerrota Kaunotar ja Hirviö -elokuvan aikana ollenkaan, mutta vuonna 1998 julkaistussa videopelissä The D Show paljastuu, että hänen nimensä on Adam



2. Hirviö on Disneyn satuelokuvan ensimmäinen mieshahmo, jolla on yhtä iso rooli kuin naispäähenkilöllä



3. Hirviö on yhdistelmä gnuu-antilooppia, karhua, leijonaa, biisonia, gorillaa ja sutta


4. Alkuperäisessä sadussa ilkeä haltijatar muutti prinssin hirviöksi, koska tämä ei suostunut menemään naimisiin hänen kanssaan



5. Hirviö on yksi arvaamattomimmista Disney-hahmoista



6. Alkuperäisessä sadussa Hirviö oli ainoa, joka oltiin kirottu ja kirouksella ei ollut aikarajaa



7. Jackie Chan ääninäytteli Hirviötä Kaunotar ja Hirviö -elokuvan mandariinikiinankielisessä versiossa



8. Hirviötä ääninäyttelevän Robby Bensonin ääntä muunneltiin leijonien ja pantterien murinaksi



9. Gastonin piti alunperin puukottaa Hirviötä kaksi kertaa



10. Haltijattaren antama taikaruusu kukkii siihen asti, että Hirviö täyttää 21-vuotta


Siinä oli siis faktoja Hirviöstä. Kertokaa kommenteissa, jos tiesitte jotain näistä faktoista tai, jos joku fakta tuli uutena tietona. Voitte myös kertoa Hirviöstä sellaisia faktoja, joita ei tässä postauksessa mainittu.

Tämä postaus jää tammikuun viimeiseksi postaukseksi, joten tapaamme seuraavan kerran helmikuun puolella. Tulevista postauksista sanon sen verran, että jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin seuraavaksi on tulossa kirjaesittely. Sen jälkeen tulee Disney On Ice -postaus, Disneyhyn liittyvistä kysymyksistä kertova postaus ja top-lista -päivitys. Tarkoitus olisi julkaista nuo postaukset juuri tuossa järjestyksessä, kuin missä ne mainitsin. 

tiistai 27. tammikuuta 2026

Euroviisuedustajien Disney-roolit (osa 10)

Tämä on jo 10. kerta, kun julkaisen postauksen Euroviisuedustajien Disney-rooleista. Olen tehnyt näitä postauksia jo sen verran, että minun ei varmaan tarvitse enää selittää mikä näissä on ideana, joten mennään suoraan asiaan.





Kamil Mikulčík



Kamil Mikulčík ja Nela Pocisková edustivat Slovakiaa vuoden 2009 Euroviisuissa kappaleella Let' tmou. He eivät päässeet finaaliin. Mikulčík ääninäytteli Tamatoaa Vaiana-elokuvissa ja Ranka-päällikköä elokuvassa Raya ja viimeinen lohikäärme.





Titta Jokinen



Titta Jokinen oli osa Fredi ja ystävät -kokoonpanoa, kun he edustivat Suomea vuoden 1976 Euroviisuissa kappaleella Pump pump sijoittuen 11. sijalle. Jokinen on ääninäytellyt Abigailia ja Frou Frouta Aristokattien toisessa dubbauksessa, Kohtalotarta Herkulesissa, Orvenia Hiidenpadassa, Libba Gardneria elokuvassa Soul, sekä muutamia muita Disney-hahmoja.






Jessica Andersson



Jessica Andersson edusti Ruotsia vuoden 2003 Euroviisuissa Give me your love ja sijoittui viidenneksi. Hän on laulanut laulut elokuvassa Bambi 2.






Edsilia Rombley



Edisilia Rombley edusti Alankomaita Euroviisuissa kahdesti. Ensimmäisen kerran vuoden 1998 Euroviisuissa kappaleella Hemel en aarde sijoittuen neljänneksi ja toisen kerran vuonna 2007 kappaleella On top of a world, mutta ei päässyt finaaliin. Rombley ääninäytteli kuningatar Selinaa vuoden 2023 Pieni merenneito -elokuvan hollanninkielisessä dubbauksessa.






Benedicte Adrian



Benedicte Adrianin ja Ingrid Bjørnovin muodostama duo nimeltä Dollie de Luxe edusti Norjaa vuoden 1984 Euroviisuissa kappaleella Lenge leve livet. He sijoittuivat 17. sijalle. Benedicte Adrian ääninäytteli Esmeraldaa elokuvassa Notre Damen kellonsoittaja





Nino de Angelo



Nino de Angelo edusti Saksaa vuoden 1989 Euroviisuissa kappaleella Flieger ja sijoittui 14. sijoitukselle. Hän on laulanut laulut elokuvassa Keisarin uudet kuviot.







Lucio Corsi



Lucio Corsi edusti Italiaa vuoden 2025 Euroviisuissa ja toi maalle viidennen sijan kappaleella Volevo essere un duro. Hän ääninäytteli Tegmenin roolin elokuvassa Elio.





Louane



Louane (oikealta nimeltään Anne Peichert) edusti Ranskaa vuoden 2025 Euroviisuissa kappaleella Maman. Hän sai kilpailussa 7. sijoituksen. Louane ääninäytteli Ilona Vaaran roolin elokuvassa Ihmeperhe 2.






Vladimir Mihaylov



Vuoden 2018 Euroviisuissa Bulgariaa edusti yhtye nimeltä Equinox. Heidän edustuskappaleensa Bones toi maalle 14. sijan. Bändiin kuuluva Vladimir Mihaylov antoi äänensä Hansille elokuvassa Frozen.






Damir Kedžo



Damir Kedžon oli tarkoitus edustaa Kroatiaa vuoden 2020 Euroviisuissa kappaleella Divlji vjetre, mutta silloin viisut peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. Kedžo ääninäytteli Camilo Madrigalin roolin Encantossa.






Bojana Stamenov



Bojana Stamenov edusti Serbiaa vuoden 2015 ja sijoittui 10. sijalle kappaleella Beauty never lies. Stamenov lauloi laulun When she loved me elokuvassa Toy Story 2.






Michalis Hatzigiannis



Michalis Hatzigiannis edusti Kyprosta vuoden 1998 Euroviisuissa. Hänen edustuskappaleensa Genesis toi maalle 11. sijan. Hatzigiannis lauloi kappaleen I'm still here Aarreplaneetan kreikankielisessä dubbauksessa.







Ruthie Holzman



Vuoden 1976 Euroviisuissa Israelia edusti trio nimeltä Chocolate, Menta y Mastik. Heidän edustuskappaleensa Emor shalom toi maalle 6. sijan. Trioon kuuluva Ruthie Holzman ääninäytteli Perditaa elokuvassa 101 dalmatialaista, Haltijakummia Tuhkimossa, Rouva Kaappia elokuvassa Kaunotar ja Hirviö, Frou Frouta Aristokateissa, sekä Alcemenea ja Lachesis-kohtalotarta elokuvassa Herkules. Hän lauloi myös Leijonakuninkaan alkulaulun.






Dons



Dons (oikealta nimeltään Artūrs Šingirejs) edusti Latviaa vuoden 2024 Euroviisuissa kappaleella Hollow ja päätyi 16. sijoitukselle. Dons on antanut äänensä Frozen-elokuvien Olafille.





Philipp Kirkorov



Philipp Kirkorov edusti Venäjää vuoden 1995 Euroviisuissa kappaleella Kolybeljana dlja vulkana. Hän sijoittui kilpailussa 17. sijalle. Kirkorov lauloi laulut elokuvassa Karhuveljeni Koda.




Seuraava osa tähän postaussarjaan ilmestyy UMK-finaalin jälkeen. Kirjoitan Euroviisuedustajien Disney-rooleista seuraavan kerran siis maaliskuussa.

perjantai 23. tammikuuta 2026

Toy Story 4 (arvostelu)

Toy Story -elokuvasarja saa tulevana kesänä jatkoa viidennellä elokuvalla. Olen arvostellut kolme ensimmäistä Toy Story -elokuvaa vuonna 2023 päättyneessä Nostalgia-sarjassa, mutta neljäs Toy Story -elokuva on vielä arvostelematta. Tässä tulee siis arvostelu elokuvasta Toy Story 4.


Andy on antanut lelunsa Bonnielle lähdettyään opiskelemaan. Lelut viettävät Bonnien luona onnellisia aikoja, mutta ajan kuluessa Woody on päässyt yhä vähemmän osaksi leikkejä. Esikoulun tutustumispäivänä Bonnie askartelee lusikkahaarukasta uuden lelun, jolle hän antaa nimeksi Kahveli, joka luulee olevansa roska. Woody yrittää saada Kahvelin tajuamaan leluna olemisen hienous, mutta siihen hommaan tuo vaikeuksia automatka, jolle Bonnie lähtee vanhempiensa kanssa.

Toy Story 4 sai ensi-iltansa kesäkuussa vuonna 2019. Suomeen elokuva saapui saman vuoden syyskuussa. Toy Story 4:n ensi-illan oli alunperin tarkoitus olla vuonna 2018, mutta sen ensi-iltaa vaihdettiin Ihmeperhe 2:n ensi-illan kanssa.

Neljännessä Toy Story -elokuvassa nähdään kaikki vanhat tutut hahmot, kuten cowboynukke Woody, avaruusfiguuri Buzz Lightyear, lehmityttö Jessie, Napakymppi-hevonen, dinosaurusfiguurit Rex ja Triksi, säästöpossu Röh, perunapäät, vieterikoira Slinky, mollamaija nimeltä Maija, yksisarvislelu Leinikki ja pehmosiili Piikkis. Vain muutamalla mainituista leluista on tarinan kannalta tärkeä rooli, mutta suurin osa heistä ei tee koko elokuvan aikana mitään kovinkaan merkittävää. Mukana elokuvassa ovat myös Bonnie-tyttö ja hänen äitinsä.

Pääosassa nähdään edelleen Woody, joka on toiminut Andyn luona vietettyjen vuosien aikana lelujen johtajana ja yrittää ottaa samaa roolia myös Bonnien luona. Tämä johtamispakkomielle ja oman pään mukaan toimiminen tekee Woodysta jonkin verran ärsyttävän, mutta siitä huolimatta hänellä on enemmän hyviä kuin huonoja hetkiä. Woody on päässyt leikkeihin mukaan yhä vähemmän ja suurin osa hänen ajastaan meneekin komerossa. Buzz yrittää olla Woodyn tukena vaikeissa tilanteissa, ja pidänkin kaksikon välisistä keskusteluista. Näiden hetkien lisäksi Buzzilla ei ole kovinkaan paljon muuta tarinan kannalta merkittävää tekemistä, jos ei lasketa "sisäisen äänen" kuuntelua ja sen antamien ohjeiden lähes sokeaa noudattamista.

Uusina ihmishahmoina nähdään Bonnien isä, Bonnien eskariope Wendy, antiikkikauppaa pitävä mummo, tämän lapsenlapsi Harmonia, sekä Harmonian äiti. Uusina leluina nähdään toisissaan kiinni olevat Tipu ja Pupu, stunttilelu Kingi Kabum, poliisiminifiguuri Kikka Hymynen, nukke nimeltä Gabby Gabby, Bonnien valmistama lusikkahaarukkalelu Kahveli, Combat Carl, sekä vatsastapuhujanuket.

Uusista hahmoista tärkein on lusikkahaarukasta valmistettu Kahveli, joka luulee olevansa ja elokuvan alkupuoliskolla hän yrittääkin koko ajan päästä roskikseen Woodyn estelyistä huolimatta. Kahvelilla on minun mielestäni tämän elokuvan uusista hahmoista paras hahmokehitys. Tärkeänä hahmona nähdään myös antiikkikaupassa myytävänä oleva nukke Gabby Gabby, jolla on myös onnistunut hahmokehitys. Ei tosin yhtä mieleenpainuva kuin Kahvelilla, mutta kuitenkin.

Elokuvaan palaa viimeksi toisessa Toy Story -elokuvassa viimeksi nähty Bo Peep, sekä hänen lampaansa. Bo Peep on ryhtynyt kadonneeksi leluksi sen jälkeen, kun Molly antoi hänet pois. Woody tapaa Bon sattumalta puistossa automatkan aikana. Bolla on mukana myös lampaat Kili, Vuohi ja Rami. Alussa nähdään hetken ajan myös kilpa-auto Kilpuri, jonka ruutuaika jää lyhyeksi.

Käsikirjoituksen puolesta Toy Story 4 on toimiva elokuva. Hahmot (ne, joilla on oikeasti jotain tekemistä) ovat kiinnostavia ja eniten ruutuaikaa saavat hahmot kehittyvät oikeaan suuntaan. Kuten jo sanoinkin, niin parhaimmat hahmokehitykset nähdään Kahvelilla ja Gabby Gabbyllä. Pidän myös Woodyn ja Bo Peepin hahmokehityksistä, sekä kaksikon välisestä suhteesta. Kuten jo aiemmin sanoinkin, niin suurin osa vanhoista hahmoista ei pääse kunnolla esille eikä heillä ole kunnollista roolia, mutta ne muutamat, joilla sellainen on, ovat onnistuneet omissa osuuksissaan viedä elokuvan tarinaa eteenpäin.

Yksi onnistuneimmista asioista Toy Story nelosessa on huumori. Eniten sitä tuovat Tipu ja Pupu, jotka ovat uusista hahmoista ehdottomasti ne hauskimmat. Myös Kahvelin roskispakkomielle tuntuu vähän huvittavalta, mutta enemmän se kyllä ärsyttää minua. Niitä hauskoja kohtauksia ei nähdä tässä elokuvassa kovin montaa, mutta toisaalta se on ihan hyvä, sillä se antaa tilaa tärkeämmille asioille, kuten lelujen tehtävien selittämiselle ja hahmojen välisten suhteiden kehittymiselle. Elokuvassa nähdäänkin useita tärkeitä opetuksia.

Yhteenvetona sanon, että Toy Story 4 on muuten hyvä, mutta isoin ongelma siinä on se, että se tuntuu irralliselta aikaisemmista Toy Story -elokuvista. Turhia hahmoja on liikaa, mutta ne muutamat, jotka ovat saaneet tärkeän roolin ovat onnistuneet omissa osuuksissaan. Tarina etenee oikeassa tahdissa ja pidän tavasta, jolla loppuratkaisuun päädytään. Jos et ole nähnyt aikaisempia Toy Story -elokuvia, niin tämän katsomisen voi jättää välistä, mutta muissa tapauksissa suosittelen katsomaan Toy Story nelosen edes kerran.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne elokuvasta Toy Story 4. Kertokaa myös mitä ajatuksia Toy Story 5 herättää teissä.

Olen miettinyt, että nyt kun kaikki vuoden 2026 UMK-kilpailukappaleet ollaan julkaistu, niin voisin julkaista uuden postauksen Euroviisuedustajien Disney-rooleista. Se postaus olisi tulossa blogiin seuraavaksi.

maanantai 19. tammikuuta 2026

Aladdin ja varkaiden kuningas (arvostelu)

Tämä viikko alkaa elokuva-arvostelulla ja samalla päätökseen tulee Aladdinin jatko-osien arvostelu. Tässä postauksessa arvostelen elokuvan Aladdin ja varkaiden kuningas.



Aladdin ja Jasmine ovat menossa naimisiin ja koko Agrabah osallistuu juhliin. Kesken häiden paikalle hyökkäävät neljäkymmentä rosvoa, joten häät joudutaan keskeyttämään. Samalla Aladdin saa tietää isäänsä liittyviä asioita.

Aladdin ja varkaiden kuningas julkaistiin suoraan videolle vuonna 1996. Se on vuonna 1992 julkaistun Aladdinin toinen jatko-osa. Samalla se antaa päätöksensä Aladdin-trilogialle.

Kuten kaikissa Aladdin-elokuvissa, niin myös tässä nähdään pääosassa entinen katurotta ja nykyinen Agrabahin prinsessan sulhanen Aladdin. Aladdin on onnellinen siitä, että on menossa naimisiin, mutta samalla häntä vaivaa se, että hän ei tiedä mitään isästään. Aladdiniin ja hänen isäänsä liittyvät asiat ovatkin elokuvassa suuressa roolissa.

Aladdinin lisäksi muita vanhoja tuttuja hahmoja ovat prinsessa Jasmine, Sulttaani, Henki, Matto, Jago, Abu, sekä Jasminen lemmikkitiikeri Rajah. Vaikka tarina keskittyykin Aladdiniin, niin muutkin hahmot saavat tekemistä. Tosin Sulttaani ja Rajah jäävät pieneen rooliin, mutta kuitenkin. Henki hoitaa tässäkin elokuvassa komediapuolen, joista suurimpana on tällä kertaa viittausten luominen vanhoihin Disney-elokuviin. 

Uusina hahmoina elokuvassa nähdään 40 rosvoa, joiden joukosta löytyy Aladdinin isäksi paljastuva Cassim. Aladdinin ja Cassimin isä-poika-suhteen muodostumista ja kehittymistä on mielenkiintoista seurata. Rosvoihin liittyen mainitsen, että heidän piilopaikastaan ja tavasta, jolla sinne pääsee ollaan tehty mahtavia, minkä lisäksi siellä nähdään yksi elokuvan jännittävimmistä tapahtumista. Uutena hahmona nähdään myös kaiken tietävä oraakkeli, jolta Aladdin kysyy vastauksen tärkeään kysymykseen. Yksi henkilö voi kysyä oraakkelilta vain yhden kysymyksen.

Pääpahis elokuvassa on Sa'luk, joka havittelee itselleen Midaksen kättä, joka on aarteista suurin. Sa'luk vaikuttaa alusta asti uhkaavalta (luonteeltaan ja ulkonäöltään) ja ainakin minä kiertäisin hänet kaukaa, jos hän sattuu tulemaan vastaan kadulla. Sa'luk on myös vahva pahis, joten hänen voittamisensa ei todellakaan ole sieltä helpommasta päästä oleva tehtävä. 


Tässä jatko-osassa laulut ovat edes vähän muistettavampia kuin Jafarin paluussa. Tosin ei tässäkään ole kovin montaa mieleenjäävää laulua. Ne laulut, jotka elokuvasta Aladdin ja varkaiden kuningas jäävät parhaiten mieleen ovat elokuvan aloittava laulu, jossa valmistaudutaan Aladdinin ja Jasminen häihin, sekä se laulu, jossa esitellään 40 rosvoa. Unohdettavuudesta huolimatta kaikki laulut sopivat osaksi elokuvan tarinaa ja jotkut onnistuvat jopa viemään sitä eteenpäin ja syventämään hahmoja.

Tarinan puolesta Aladdin ja varkaiden kuningas on jännittävä elokuva. Meininki ei todellakaan käy tylsäksi, koska melkein koko ajan tapahtuu jotain. Välillä nähdään kyllä niitä rauhallisiakin hetkiä, mutta hahmoin syvennytään niiden lisäksi myös niissä toimintakohtauksissa. Juoni etenee sopivaa vauhtia ja pidän tavasta, jolla loppuratkaisuun päädytään. Myös hahmojen suhteille toisiinsa annetaan tarpeeksi aikaa.

Sanonkin siis, että Aladdin ja varkaiden kuningas on onnistunut elokuva, jota katsoessa aika ei todellakaan käy pitkäksi. En keksi elokuvasta paljoakaan asioita, mitä haluaisin siitä muuttaa, joten voisikin siis sanoa, että kyseessä on yksi parhaimmista Disney-klassikoiden jatko-osista. Jotkut asiat tässä elokuvassa oltaisiin ehkä voitu tehdä paremmin, mutta en valita. Aladdin ja varkaiden kuningas on ehkä unohdettava, mutta silti katsomisen arvoinen elokuva.


Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne elokuvasta Aladdin ja varkaiden kuningas.


Tammikuun elokuva-arvostelut eivät lopu tähän, sillä aion arvostella Toy Story nelosen vielä ennen helmikuuta. Se arvostelu on siis tulossa blogiin seuraavaksi.

perjantai 16. tammikuuta 2026

Jafarin paluu (arvostelu)

Lupasin, että tulisin arvostelemaan tämän vuoden aikana Aladdinin jatko-osat, joten nyt on aika sen lupauksen toteuttamiselle. Tässä tulee siis arvostelu elokuvasta Jafarin paluu.


Jafarin kukistamisen jälkeen Aladdin on muuttanut asumaan palatsiin ja hänestä ja Jasminesta on tullut virallisesti pari. Lisäksi Henki on palannut maailmanympärysmatkaltaan takaisin Agrabahiin. Tilanteeseen tulee kuitenkin vaikeuksia, kun Jago palaa takaisin palatsiin ja Jafar onnistuu pääsemään erään rosvon avulla ulos lampustaan.

Jafarin paluu julkaistiin suoraan videolle vuonna 1994 ja se on jatkoa vuonna 1992 julkaistulle Aladdinille, jonka arvostelin Nostalgia-sarjassa vuoden 2022 syksyllä. Jafarin paluu toimii myös aloituksena Aladdin-sarjalle.

Jafarin paluussa esiintyvät kaikki ensimmäisestä Aladdin-elokuvasta tutut hahmot, kuten itse Aladdin, Jasmine, Henki, Sulttaani, Abu, Matto, Jafar ja Jago. Jokaisella hahmolla on osuutensa tarinassa eikä yksikään heistä jää turhaksi. Tässä elokuvassa Aladdin salaa Jasminelta sen, että Jago on palatsissa, minkä Jasmine saa pian tietää, mutta tämä salailukuvio ei onneksi kestä yhtä kauan kuin ensimmäisessä elokuvassa. Hengestä on tullut Aladdinin kolmannen toiveen seurauksena vapaa, mutta jostain syystä hän käyttää yhä kahleita. Tätä asiaa en ole ikinä ymmärtänyt, sillä jos Henki kerran on vapaa, niin eihän hänellä pitäisi enää olla mitään kahleita. Abu, Matto ja Sulttaani ovat yhä omia itsejään, mutta Jagosta alkaa paljastua parempia puolia. Jafar saa tässä elokuvassa viimeinkin tilaisuuden käyttää hengen voimiaan sen jälkeen kun Aladdin huijasi hänet toivomaan itsensä hengeksi.

Uutena hahmona Jafarin paluussa nähdään erästä rosvojoukkoa johtava Abis Mal, joka saa henki-Jafarin lampun käsiinsä. Abil Mal on rosvojoukon johtaja, mutta ei ole kovin hyvä siinä työssä, kuten ei myöskään kovin monessa muussa asiassa. En sanoisi Abis Malia turhaksi hahmoksi, mutta jotkut asiat tässä elokuvassa olisivat toimineet paremmin ilman häntä.

Laulut ovat tässä elokuvassa yhtä lukuun ottamatta täysin unohdettavia tapauksia. Ensimmäisenä kuullaan laulu Arabian yöt, mutta tarkoitan tässä tapauksessa niitä uusia lauluja. Niistä lauluista ainoa muistettava on Jafarin laulama Sä olet kakkonen. Muut laulut eivät jää yhtä helposti mieleen. Unohdettavuudesta huolimatta laulut on kuitenkin tehty hyvin ja ne sopivat osaksi elokuvan tarinaa.

Käsikirjoitus on ihan toimiva, mutta muuttaisin siitä silti muutamia asioita. Lopputaistelusta selvitään melkein liian helposti, minkä lisäksi minua melkein harmittaa se, että hyvikset kohtaavat Jafarin vasta elokuvan jälkipuoliskolla. Toisaalta se tuo lisää jännitystä, kun hänen kohtaamisensa tapahtuu vasta myöhemmin mutta silti. Jagon hahmokehitys ollaan tehty onnistuneesti ja hänen muutoksensa pahiksen kätyristä hyvikseksi on uskottava. Myös Aladdinin ja Jasminen suhde saa lisää syvyyttä.

Yhteenvetona sanon, että Jafarin paluu on ihan kiva elokuva, mutta ei sellainen, jota katsoisi useasti. Minulla menee varmasti pitkä aika siihen, kun katson tämän seuraavan kerran. En tosin ole varma, että tulenko katsomaan tämän vielä uudestaan. Jafarin paluu on myös aika unohdettava tapaus. Sanonkin siis, että jos Aladdin ei ole sinulle tuttu, niin voit jättää tämän jatko-osan välistä, mutta muissa tapauksissa suosittelen katsomaan tämän edes kerran.


Aladdin-sarjaa ei Disney+:sta löydy joten en voi arvostella sitä, mutta jos voin arvostella jotain Aladdiniin liittyvää, niin ainakin elokuvan Aladdin ja varkaiden kuningas. Arvostelu siitä elokuvasta on tulossa seuraavaksi.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne Jafarin paluusta.

maanantai 12. tammikuuta 2026

Faktoja elokuvista: Räyhä Ralf

Faktoja elokuvista -sarjan edellisen osan ilmestymisestä on jo sen verran kauan aikaa, että nyt on aika julkaista seuraava. Tällä kertaa kerron faktoja Räyhä Ralfista.




1. Ääninäyttelijät äänittivät repliikkinsä yhdessä



2. Kaikkien pelihahmojen piti näyttää pikselimäisiltä koko ajan, mutta tästä luovuttiin



3. Disney alkoi suunnitella videopelihahmoista kertovaa elokuvaa jo 1980-luvulla



4. Sokerihuumassa piti alunperin olla enemmänkin minipelejä



5. Räyhä Ralf ja Fixari Felix ovat Fixari Felix jr. -pelin ainoat hahmot, jotka eivät liiku 8 bittisesti silloin kun heidän peliään ei pelata



6. Tekijät halusivat Super Marion tekevän cameoroolin Räyhä Ralfissa, mutta he eivät keksineet elokuvaan kohtausta, jossa hahmon mukanaolo olisi toiminut



7. Felixin piti alunperin olla Ralfin mukana koko ajan, mutta käsikirjoittajat luopuivat tästä ajatuksesta, jotta elokuva keskittyisi enemmän Ralfin ja Nelli Karamellin suhteeseen



8. Elokuvan tekijät saivat inspiraatiota Nintendo-peleistä (lähinnä Donkey Kongista ja Super Mario Katosta)



9. Thomas Newmanin oli tarkoitus säveltää elokuvan taustamusiikki, mutta hänet korvattiin Henry Jackmanilla



10. Karkkikunkku ja Turbo olivat alunperin kaksi eri hahmoa



11. Karkkikunkku/Turbo päätettiin muuttaa kybogiksi, koska elokuvan tekijöiden mielestä hän olisi siinä muodossa uhkaavampi pahis lopputaistelussa



12. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan elokuvan päähenkilö olisi ollut Felix



13. Räyhä Ralfin tuotantotiimin vaadittiin pelaavan erilaisia videopelejä useita tunteja



14. Rich Moore teki ohjausdebyyttinsä Räyhä Ralfissa



15. Karkkikunkulla oli tarkoitus olla oma laulu, jota ei lopulta otettu mukaan elokuvaan



16. Rich Moore ei halunnut elokuvan kertovan jo olemassa olevista videopelihahmoista



17. Elokuvan tarinan muodostumiseen meni yhdeksän kuukautta



18. Animaattoreille vaikein asia elokuvassa oli Kivalan asukkaiden animointi



19. Ääninäyttelijät improvisoivat paljon



20. Elokuvan budjetti oli 165 miljoonaa dollaria



Kertokaa kommenteissa, jos tiesitte jotain näistä faktoista ja, jos joku fakta tuli uutena tietona. Jos tiedätte Räyhä Ralfista sellaisia faktoja, joita tässä postauksessa ei mainittu. 

Mainitsin siitä, että tulisin arvostelemaan tänä vuonna Aladdinin jatko-osat. Katson myöhemmin tämän viikon aikana Jafarin paluun ja kirjoitan siitä arvostelun sitten kun olen saanut sen katsottua.