tiistai 18. kesäkuuta 2024

Leijonakuningas 3 (arvostelu)

Kuten jo lupasinkin, niin julkaisen nyt arvostelun elokuvasta Leijonakuningas 3 Hakuna Matata. Elokuva tunnetaan myös nimellä Leijonakuningas 1 ½ Hakuna Matata. Mennään suoraan arvosteluun, niin pystyn selittämään tuon ymmärrettävästi.

Timon ja Pumba ovat elokuvateatterissa katsomassa ensimmäistä Leijonakuningas-elokuvaa. Timon haluaa kelata elokuvan siihen kohtaan, missä he tulevat mukaan. Pumba sanoo, että he ovat olleet elokuvassa alusta asti, mutta Timon kiistää tämän. Lyhyen väittelyn jälkeen he kelaavat elokuvaan kohtaan ennen alkua. Siinä päästään näkemään Timonin perhe, sekä se, miten Timon ja Pumba tapasivat toisensa. 

Leijonakuningas 3 kertoo ensimmäisen Leijonakuninkaan tapahtumat Timonin ja Pumban näkökulmasta. Siksi elokuva tunnetaan myös nimellä Leijonakuningas 1 ½. Tässä elokuvassa nähdään jonkin verran samoja kohtauksia kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa, mutta ei sitä ole silti kopioitu täysin. 

Kuten edellisistä kappaleista voi jo päätellä, niin tämän elokuvan päähenkilöinä nähdään Timon ja Pumba. Heistä kahdesta isomman roolin saa Timon, sillä elokuvassa päästään näkemään hänen perheensä. Timonin perheeseen kuuluvat hänen äitinsä, sekä Max-setä. Elokuvassa he ja muut mangustit kaivavat tunneleita voidakseen paeta hyeenoja. 

Vaikka elokuvassa kerrotaankin ensimmäisen Leijonakuninkaan tapahtumista, mutta silti kyseisen elokuvan hahmot ovat valitettavan aliedustettuja. Timonin ja Pumban lisäksi ainoat ensimmäisen Leijonakuninkaan hahmot, jotka nähdään kunnolla ovat Rafiki ja Simba. Myös Nala pääsee esille, mutta hänen roolinsa jää lopulta aika pieneksi. Elokuvassa keskitytäänkin siis lähinnä Timoniin ja Pumbaan.

Käsikirjoituksen puolesta elokuva on ihan ok. Se on tavallaan toimiva, mutta sisältää silti jonkin verran epäloogisuuksia. Yksi epäloogisuuksista on se, että Timon tapasi Rafikin heti lähdettyään vanhasta kodistaan, mutta ei tunnistanut tätä myöhemmin. Toinen epälooginen asia nähdään elokuvan lopussa. Muuten käsikirjoituksessa ei ole mitään vikaa. 

Käsikirjoitusta parempi asia Leijonakuningas kolmosessa on musiikki. Elokuvassa kuullaan lähes kaikki ensimmäisen Leijonakuninkaan laulut lyhyinä ja/tai uusittuina versioina. Lisäksi elokuvassa kuullaan muutama uusi laulu. Niitä ovat mangustien laulama Kaiva tunneli, sekä Timonin laulama Sen tarvitsen. Lisäksi elokuvassa kuullaan Viulunsoittaja katolla -musikaalista tuttu laulu Nousee päivä, laskee päivä. Uudet laulut sopivat elokuvaan täydellisesti, eivätkä vanhat laulut ole liian samanlaisia kuin ensimmäisessä Leijonakuninkaassa.

Loppuarvioni Leijonakuningas kolmosesta on se, että se on elokuvana ihan kelvollinen. Jos pidät ensimmäisestä Leijonakuningas-elokuvasta, mutta et jaksa katsoa sitä koko aikaa, niin Leijonakuningas 3 toimii hyvänä kompromissielokuvana, (jos niin voi sanoa). Elokuvan laulut ovat mainioita ja erityisesti kahta ensimmäistä laulua kuuntelee enemmän kuin mielellään. Suosittelen tätä ehdottomasti kaikkien Leijonakuningas-fanien katsottavaksi. Varoitan teitä kuitenkin siitä, että se tunnelilaulu jää oikeasti soimaan päähän.

Kertokaa kommenteissa omia ajatuksianne liittyen Leijonakuningas kolmoseen.

Kuten meninkin jo lupaamaan, niin seuraavaksi on tulossa Disneymokat-sarjan seuraava osa. Lisäksi minulla on suunnitteluvaiheessa uuden postaussarjan ensimmäinen osa. En tosin tiedä milloin saan sen julkaistua.

Ei kommentteja: