Teoria sisältää juonipaljastuksia!
Mikä on Tukholma-syndrooma?
Ennen kun voin kertoa itse teoriasta, niin minun on kerrottava siihen liittyvästä asiasta. Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa kaapattu henkilö alkaa kokea myönteisiä tunteita kaappaajaansa kohtaan. Syndrooman vuoksi kaapatut saattavat auttaa tai puolustaa kaappaajiaan, ja antaa heistä jälkeenpäin myönteisiä todistuksia. Termi sai nimensä Tukholmassa vuonna 1973 tapahtuneesta Norrmalmstorgin pankkiryöstöstä ja sitä seuranneista tapahtumista.
Miksi Bellellä olisi Tukholma-syndrooma?
Hirviö vangitsee Bellen isän Mauricen ja Belle tulee Hirviön vangiksi, jotta Maurice pääsisi vapaaksi. Aluksi Belle ja Hirviö eivät tule toimeen, mutta myöhemmin Belle alkoi kokea aitoja välittämisen tunteita Hirviötä kohtaan. Yksi todiste siitä oli se, että Belle auttoi Hirviötä. Pienikin hyvä teko saa aikaan sen, että uhri alkaa tuntea myönteisiä tunteita kaappaajaansa kohtaan. Belle alkaa välittää Hirviöstä aidosti vasta sen jälkeen kun Hirviö antoi Bellelle lahjaksi linnan kirjaston.
Yksi syy siihen, miksi Bellellä olisi Tukholma-syndrooma on se, että ihmiset, jotka tuntevat itsensä avuttomaksi stressaavissa elämäntilanteissa tekevät mitä tahansa selviytyäkseen. Sellaisten ihmisten on todennäköisempää saada Tukholma-syndrooma. Belle ei ainoastaan yrittänyt selviytyä, vaan hän on yhteiskunnasta poikkeava henkilö, joka haluaa seikkailun kotikylänsä ulkopuolella. Kaikki kylän asukkaat Mauricea ja kirjakauppiasta lukuun ottamatta puhuvat Bellestä pahaa ja pitävät tätä outona. Se on yksi syy siihen, miksi Belle haluaa lähteä pois kotikylästään.
Miksi Bellellä ei olisi Tukholma-syndroomaa?
Hirviö ei vanginnut Belleä, vaan Belle jäi vapaaehtoisesti vangiksi isänsä tilalle. Aluksi Belle on täysin yksin, ja alkaa viettämään aikaa Hirviön kanssa vasta myöhemmin. Tukholma-syndrooman muodostuminen on epätodennäköisempää, jos kaappaaja ja kaapattu ovat erillään toisistaan. Belle muuttaa käytöstään Hirviötä kohtaan vasta sitten kun Hirviö on muuttunut. Belle halusi lähteä pois linnasta ja teki sen heti kun sai mahdollisuuden siihen. Belle palaa kyllä takaisin linnaan, mutta ei siksi, että olisi taas vanki. Sen sijaan hän menee auttamaan Hirviötä. Belle ei tunne negatiivisia tunteita pelastajiansa kohtaan, sillä hänellä ei ole pelastajia. Belle pelasti itse itsensä.
On myös mahdollista, ettei Tukholma-syndroomaa ole olemassa, sillä siitä on niin vähän todisteita. Tukholma-syndroomassa vanki ei tee mitään vapautumisensa eteen. Tämän mukaan Bellellä ei olisi Tukholma-syndroomaa, sillä hän yritti paeta Hirviön linnasta. Yksi syy lisää siihen on se, että hän ei tuntenut negatiivisia tunteita kylänsä asukkaita (paitsi Gastonia ja Töppöä) kohtaan. Belle pysyi myös vankina ollessaan uskollisena isälleen. Tukholma-syndroomassa uhri suhtautuu negatiivisesti heihin, jotka yrittävät auttaa häntä. Yksi Tukholma-syndroomaan liittyvä asia on se, ettei uhrilla ole lainkaan vapautta. Tämän perusteella Bellellä ei ole Tukholma-syndroomaa, sillä hän sai liikkua vapaasti joka puolella linnaa (länsisiipeä lukuun ottamatta). Bellellä ei ole Tukholma-syndroomaa myöskään siksi, että hän tekee aina sen, minkä uskoo olevan oikein.
Yhteenveto
Vaikka Kaunottaressa ja Hirviössä onkin joitain pieniä viittauksia liittyen Tukholma-syndroomaan, niin elokuva ei kerro siitä. Bellellä ei siis ole Tukholma-syndroomaa. Tämä teoria kuulostaa siltä, että se voisi olla osittain mahdollinen, mutta siitä huolimatta minä en usko tähän.
Kertokaa kommenteissa mitä te ajattelette tästä teoriasta ja uskotteko te tähän?
Sain eilen katsottua Good luck Charlien neljännen tuotantokauden loppuun, joten arvostelu siitä ilmestyy tämän viikon aikana. Se postaus on siis tulossa seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti